Suuren ja Pyhän Synodin organisaatio ja työjärjestys

Panortodoksisessa kirkonjohtajien kokouksessa Chambésyssa 21.–28. tammikuuta 2016 hyväksytty Suuren ja Pyhän Synodin organisaatio ja työjärjestys. Sen ovat hyväksyneet kaikki paikalliskirkot Antiokian delegaatteja lukuun ottamatta. Työjärjestys julkistetaan ortodoksisten paikalliskirkkojen johtajien päätöksen mukaisesti.

1. artikla

Johdanto

Kaikkipyhän Kolminaisuuden armosta Suuri ja Pyhä Synodi edustaa kanonista traditiota ja kestävää kirkollista tapakulttuuria yhden, pyhän, katolisen ja apostolisen kirkon konsiliaarisuuden toimimiseksi. Suuren ja Pyhän Synodin kutsuu koolle Hänen Pyhyytensä Ekumeeninen patriarkka yhteisymmärryksessä kaikkien yhteisesti tunnustettujen autokefaalisten kirkkojen päämiesten kanssa.

2. artikla

Synodin kokoonkutsuminen 

Synodin kokoontumisesta Jumalan armosta ilmoitetaan Ekumeenisen patriarkan kaikille autokefaalisten kirkkojen päämiehille osoittamalla kirjeellä, jossa kerrotaan:

1) kokousta valmistelleiden panortodoksisesti sovittujen esisynodien työn päättymisestä,

2) paikalliskirkkojen päämiesten kanssa yhteisymmärryksessä päätetty synodin aika ja paikka, sekä

3) pyydetään panortodoksisissa kirkonjohtajien kokouksissa tehtyjen päätösten mukaisesti kirkkoja toimittamaan Ekumeeniselle patriarkalle lista kunkin kirkon delegaateista.

3. artikla

Synodin rakenne

Suuren Synodin jäseniä ovat autokefaalisten kirkkojen nimeämät piispat:

1) heidän lukumäärä (24) on päätetty paikalliskirkkojen johtajien synaksiksessa maaliskuussa 2014,

2) jokaisen autokefaalisen kirkon delegaatiossa voi olla mukana erityisavustajina enintään kuusi munkkia tai maallikkoa ja kolme muuta avustajaa,

3) erityisavustajat suorittavat heille annettuja tehtäviä ja he voivat osallistua Synodin täysistuntoihin ilman puhe- ja äänioikeutta sekä Synodin sihteeristön ja Synodin työryhmien työskentelyyn puheoikeudella,

4) jokaisella autokefaalisen kirkon päämiehellä voi olla Synodin istunnoissa mukana yksi tai kaksi delegaationsa piispaa. Puheenjohtajalla voi olla lisäksi apunaan kiireellisiä tehtäviä varten kaksi piispaa ja yksi sihteeri. Kaikki avustajat istuvat päämiestensä takana,

5) jos kirkkonsa päämies ei voi osallistua Synodiin tai joihinkin sen täysistuntoihin, korvaa hänet joku toinen saman kirkon hierarkki sen kirkon järjestyksen mukaan.

4. artikla

Puheenjohtajisto

Suuren Synodin puheenjohtajana toimii Ekumeeninen patriarkka.

1) Muiden ortodoksisten kirkkojen päämiehet istuvat puheenjohtaja oikealla ja vasemmalla puolella Ekumeenisen patriarkaatin arvojärjestyksen (diptykhos) mukaan.

2) Paikalliskirkkojen delegaatioiden jäsenet istuvat kokoussalissa merkityillä paikoilla, erityisavustajat ja muut avustajat yhteistyön helpottamiseksi heidän vierellään.

5. artikla

Puheenjohtajan toimivalta

Synodin puheenjohtaja:

1) avaa ja päättää Synodin työskentelyn,

2) suunnittelee yhteistyössä muiden autokefaalisten kirkkojen päämiesten kanssa kokouksen asialistalla olevien asioiden käsittelyn ja muut Synodin toimintaan liittyvät kysymykset,

3) hyväksyy jumalanpalvelusjärjestyksen Synodiin osallistuvia varten,

4) johtaa puhetta kaikissa täysistunnoissa ja pyrkii erimielisyyden sattuessa esittämään kysymykseen Synodin tehtävän kannalta parhaan tulkinnan,

5) jakaa puheenvuorot Synodin jäsenille tarkasti kokouksen ohjesäännön mukaan niin, että kokous etenee hyvin ja kirkollisen järjestyksen mukaan ja

6) koordinoi Suuren Synodin sihteeristön työtä.

6. artikla

Sihteeristö

Suuren ja Pyhän Synodin sihteeristö.

1) Sihteeristö muodostetaan jokaisen paikalliskirkon delegaatiosta valituista piispoista ja Suurta ja Pyhää Synodia valmistelleesta pääsihteeristä, joka valvoo sihteeristön työtä.

2) Sihteeristön jäsenten työtä avustavat tätä tarkoitusta (ad hoc) varten paikalliskirkkojen nimeämät erityisavustajat, munkit tai maallikot. Heidän tulee avustaa ahkerasti ja monipuolisesti Suuren ja Pyhän Synodin sihteeristöä. Kunkin paikalliskirkon sihteeristön avuksi nimeämien avustajien määrä on enintään kaksi.

7. artikla

Sihteeristön toimivalta

Synodin sihteeristön tehtävänä on

1) tuottaa synodin virallisille työkielille asialistan asiat esisynodeissa valmistellussa laajuudessa,

2) vastata Synodin puheenvuorojen kirjaamisesta,

3) osallistua täysistuntojen (plenum) ja komissioiden työskentelyyn,

4) huolehtia simultaanitulkkauksesta synodin virallisilla kielillä,

5) perustaa työryhmät toimittamaan ajantasaisia tiedotteita Synodin työskentelystä ja valmistelemaan Synodin loppukommunikeaa,

6)palvella Synodiin kutsuttaja muiden kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen virallisia tarkkailijoita tuottamalla heille kokouksen päivittäinen materiaali ja

7) huolehtia viivytyksettä muista ennalta odotettavista tai yllättävistä kysymyksistä.

8. artikla

Kokouksen työskentely

Synodin työskentely alkaa ja päättyy jumalallisella liturgialla, joka toimitetaan Ekumeenisen patriarkan johdolla arvojärjestyksessä kaikkien autokefaalisten kirkkojen päämiesten tai heidän edustajina lähettämiensä piispojen kanssa.

1) Täysistunnot ja työryhmät seuraavat työskentelyssään hyväksyttyä asialistaa, joka on hyväksytty yksimielisesti panortodoksisissa kokouksissa tai autokefaalisten kirkkojen päämiesten synaksis-tapaamisissa.

2) Synodissa ei voida ottaa käsittelyyn sellaisia asioita, joita ei ole hyväksytty yksimielisesti panortodoksisissa kokouksissa tai autokefaalisten kirkkojen päämiesten synaksis-tapaamisissa. Poikkeuksen tekee Synodin loppukommunikea, jonka valmistelu on aloitettava kirkkojen päämiesten suostumuksella erityistyöryhmässä viikkoa ennen sen julkistamista. 

3) Avajais- ja päätösistuntoja lukuun ottamatta Synodin istunnot ovat suljettuja (huis clos). 

9. artikla

Kokouksen kulku ja keskustelut 

1) Keskustelut käydään Synodin virallisilla kielillä, joita ovat kreikka, venäjä, ranska ja englanti. Myös arabiaa käytetään työkielenä ja sille hankitaan neljän muun kielen lisäksi simultaanitulkkaus.

2) Keskustelut käydään synodin asialistan mukaan ja keskustelu sallitaan vain kunkin asiakohdan mukaisesta aiheesta.

3) Muiden kuin asialistalla olevien aiheiden esille nostaminen on kielletty ja jos niin käy, puheenjohtaja voi keskeyttää puhujan, ellei tämä voi osoittaa kokouksen työjärjestyksen mukaan, että aihe liittyy asialistalla käsittelyssä olevaan kohtaan.

10. artikla

Keskusteluun osallistuminen 

Jokainen Synodin jäsen on aina puheenjohtajalta luvan saatuaan vapaa käyttämään puheenvuoroja.

1) Puheenvuorot pyydetään kirjallisesti Synodin sihteeristöltä, mikä pitää luetteloa puheenvuoroista ja toimittaa ne Synodin puheenjohtajalle. 

2) Synodin jäsenen yksittäisen puheenvuoron enimmäispituus on kaksi minuuttia ja saman henkilön kommentti- tai vastauspuheenvuoro asiasta käytävän keskustelun yhteydessä on enintään viisi minuuttia. Autokefaalisten kirkkojen päämiehillä puheen enimmäispituus on neljä minuuttia ja kommentti- tai vastauspuheenvuoroissa enintään kymmenen minuuttia. 

3) Kaikki asiayhteyteen kuulumaton keskustelu tai henkilökohtainen syyttely Synodin jäsenten kesken on vastoin kokouksen henkeä ja tehtävää ja näin ollen kiellettyä.

11. artikla

Muutokset päätösesityksiin 

Asialistan asioihin liittyvän keskustelun aikana esisynodeissa tai kirkonjohtajien synaksis-kokouksissa yksimielisesti tehtyjä päätösesityksiä ja lisäksi myös Synodin loppukommunikean tekstiä voidaan pyytää korjaamaan tai muuttamaan.

1) Paikalliskirkkojen delegaatit osoittavat muutosesitykset Synodin puheenjohtajan kautta täysistunnolle ja ne kirjataan ylös.

2) Korjaus- ja muutosesitysten hyväksyminen tapahtuu keskustelun päättymisen jälkeen panortodoksisesti autokefaalisten kirkkojen delegaattien kesken päätetyssä konsensuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että vain yksimielisesti hyväksytyt korjaukset hyväksytään päätöksiksi.

12. artikla

Äänestäminen ja päätöstekstien hyväksyminen

Keskustelujen jälkeen Synodin muokkaamista asialistan teksteistä voidaan äänestää.

1) Jokaisella Synodin delegaatilla ei ole äänioikeutta, vaan kirkonjohtajien konsensusta korostavan päätöksentekotavan vuoksi äänioikeus on vain kullakin autokefaalisella kirkolla.

2) Kunkin paikalliskirkon vain yksi ääni ei sulje sitä mahdollisuutta, että yksi tai useampi Synodiin osallistuva piispa voi jättää päätöstekstiin eriävän mielipiteensä, joka merkitään laajaan pöytäkirjaan.

3) Kukin paikalliskirkko saa tarvittaessa aikaa ratkaista delegaattiensa keskinäiset näkemyserot äänestämällä niistä ennen kuin kirkon priimas ilmoittaa kirkkonsa kannan.

13. artikla

Päätöstekstien allekirjoittaminen

Asialistan asiat, joista on saatu aikaan yksimieliset päätökset ovat päteviä Synodin neljällä virallisella kielellä.

1) Kaikki paikalliskirkkojen johtajat kirjoittavat nimensä jokaiselle sivulle kaikkiin neljällä kielellä oleviin päätösteksteihin. Lopuksi päätöksiin tulee puheenjohtajan ja kaikkien Synodin jäsenten allekirjoitukset

2) Allekirjoitetut päätökset ja Synodin loppukommunikea lähetetään kaikkien paikalliskirkkojen päämiehille, joiden on toimitettava ne kaikille sen alaisuudessa toimiville kirkoille. Näillä teksteillä on yleisortodoksinen sitovuus.

14. artikla

Tarkkailijoiden osallistuminen

Tarkkailijat muista kirkoista, kristillistä yhteisöistä ja järjestöistä voivat osallistua Synodin avajais- ja päätösistuntoihin ilman puhe- ja äänioikeutta.

15. artikla

Laaja pöytäkirja

Kaikki Synodin puheenvuorot äänitetään. Panortodoksinen sihteeristö editoi puheenvuorot ja ne kirjoitetaan neljällä Synodin virallisella kielellä kaikkien autokefaalisten kirkkojen käyttöön

16. artikla

Mediasuhteet

1) Synodin 14 jäsenestä ja kirkkojen nimeämistä erityisavustajista on muodostettu puheenjohtajan päätöksellä ja kaikkien ortodoksisten paikalliskirkkojen päämiesten myötävaikutuksella työryhmä palvelemaan kokouksen aikana mediaa.

2) Vain Pyhän ja Suuren Synodin sihteeristön akkreditoimat toimittajat voivat osallistua Synodin avajais- ja päätösistuntoihin.

Chambésyssa,  27. tammikuuta 2016

15.3.2016

 

Tulostettava sivu