Suomen ortodoksisen kirkon keskusrahasto on kirkon yhteinen rahasto. Sen tuloja käytetään kirkolliskokouksen vahvistaman talousarvion rajoissa muun muassa kirkon yhteisen hallinnon ja hiippakuntien menoihin, muiden kirkon yhteisten tehtävien – esimerkiksi kirkon keskusrekisterin – hoitamiseen, papiston ja kanttoreiden eläkkeisiin ja perhe-eläkkeisiin sekä seurakuntien, luostareiden ja järjestöjen avustuksiin sekä Ortodoksisen seminaarin kustannuksiin.
Kirkon keskusrahaston tuotot koostuvat seurakunnilta ja luostareilta kannettavista keskusrahasto- ja eläkemaksuista, muista toiminnan tuotoista, valtionavustuksesta ja sijoitustoiminnan tuotoista.
Seurakunnilta kerättävät keskusrahasto- ja eläkemaksut muodostavat tuloista suurimman osan – vuonna 2022 noin 54 prosenttia (4,1 miljoonaa euroa). Toiseksi suurin tuloerä on valtionavustus. Vuonna 2022 kirkko sai valtionapua 2 652 000 euroa.
Toiminnan tuotot (esimerkiksi vuokratulot ja vastaavat) muodostivat vuonna 2022 5,2 prosenttia kirkon keskusrahaston tuotoista. Sijoitustoiminnan tuotot vaihtelevat vuosittain, vuonna 2022 tuottoja kertyi 423 000 euroa.
Kirkon keskusrahaston toimintakuluista suurimpia ovat henkilöstökulut, annetut avustukset ja eläkekassan kulut.
Keskushallinnossa työskentelee yhteensä vähän alle 40 työntekijää. Piispojen lisäksi keskushallinnon henkilöstöön kuuluvat hiippakuntakanslioiden, Ortodoksisen seminaarin, keskusrekisterin ja taloustoimiston työntekijät sekä kirkon kasvatusasioista sekä henkilöstö-, viestintä- ja lakipalveluista sekä Aamun Koitosta vastaavat työntekijät.
Vuonna 2022 henkilöstökulut muodostivat 32,7 prosenttia kirkon keskusrahaston menoista (7,5 miljoonaa euroa).
Toiseksi suurimman kuluerän (19,2 prosenttia) muodostivat seurakunnille ja järjestöille jaetut avustukset, 1 447 000 euroa.
Kirkon oman eläkekassan eläkemenot olivat vuonna 2022 1 081 000 euroa (14,4 prosenttia kuluista).