Ortodoksisessa kirkossa vainaja siunataan kirkossa. Siunaustoimitus on kirkon pyhä toimitus, mutta se ei ole sakramentti. Hautaustoimituksen liturginen väri on ylösnousemusta kuvastava valkoinen.
Pappi ja kuoro menevät vainajaa vastaan kirkon ovelle. Arkku kannetaan kirkkoon papin suitsuttaessa ja kuoron laulaessa Pyhä Jumala veisua.
Kirkon perinteen mukaan hautaus toimitetaan arkku avoinna, mikäli siihen ei ole ilmeistä estettä (esimerkiksi vainajan oma toive). Vainajan saavuttua kirkkoon arkku avataan ja kasvoilla oleva liina voidaan siirtää sivuun.
Toimituksen aluksi kirkon vahtimestari jakaa saattoväelle tuohukset. Ne palavat yhteisen rukouksen merkkinä siihen saakka, kun toimituksessa seuraa vainajan hyvästeleminen.
Hautaustoimituksessa rukoillaan edesmenneelle syntien anteeksiantoa ja iankaikkista elämää. Pappi pitää myös lyhyen puheen.
Noin puolen tunnin kuluttua on vuorossa vainajan hyvästely. Ensin vainajan hyvästelevät lähiomaiset ja sukulaiset. Heidän jälkeensä tulevat ystävät ja tuttavat.
Kun vainajaa hyvästellään arkun ääressä, vainajan ylle tehdään ristinmerkki, otetaan tämän rinnalla oleva ikoni ja suudellaan sitä. Vainajan poskea tai kättä voi myös koskettaa hellästi. Jos tämä tuntuu vaikealta, vainajalle voi vain kumartaa arkun äärellä. Hyvästelyn jälkeen hyvästelijät voivat vielä kääntyä lähiomaisiin päin ja kumartaa heille kevyesti osanoton merkiksi.
Kukat voidaan laskea arkun vierelle tai arkkuun jo kirkossa. Ne voidaan laskea myös hautaan laskemisen yhteydessä. Omaiset ovat sopineet asiasta papin kanssa etukäteen ja pappi kertoo toimituksen aluksi, miten menetellään.
Hyvästijätön jälkeen pappi siunaa ruumiin laittaen hänen ylleen hiekkaa ristinmuotoisesti. Pappi laittaa kasvoliinan takaisin paikoilleen ja arkku suljetaan. Kirkosta poistuessaan arkunkantajat kulkevat papin ja laulajien jäljessä. Muu saattoväki seuraa arkkua.
Hautaan lasketun vainajan kasvot ovat itään päin. Ennen haudan päälle asetettavaa väliaikaista suojakupua toimitetaan litania. Sen päätteeksi pappi ja saattoväki voivat heittää arkulle maata. Omaiset voivat myös luoda haudan umpeen itse, joskin seurakunta viimeistelee haudan peittämisen. Mikäli mahdolliset muistolauseet on luettu jo kirkossa kukkien laskemisen yhteydessä, niitä ei lueta haudalla uudelleen.
Vainajan haudalle hankitaan perinteen mukaan risti.