Tampereen seurakunnan pääpyhäkön viereen kylvettävä niitty sai Tuohusten yössä nimen: Rauhanniitty

Tampereen ortodoksinen seurakunta osallistui 6.8. kaupungissa järjestettyyn Tapahtumien yöhön omalla ohjelmallaan. Jo perinteisen Tuohusten yön yhtenä ohjelmanumerona oli tänä vuonna kirkon eteläpuoleiselle nurmialueelle perustettavan kaupunkiniityn nimen julkistaminen.

Seurakuntalaisia haluttiin osallistaa niityn perustamiseen jo ennen kylvöä – niinpä käynnistettiin nimikilpailu uuden niityn nimeämiseksi. Nimikilpailu oli käynnissä kolme kuukautta: toukokuun alusta heinäkuun loppuun. Ehdotuksia annettiin lipukkeilla seurakunnan tiloissa oleviin laatikoihin, sekä seurakunnan Facebookissa ja seurakunnan nuorten Instagramissa. Kaikkiaan kilpailuun saatiin 90 eri nimiehdotusta, joista koko monitahoisen Niittykirkko-projektin ohjausryhmä valitsi voittajan.

Nimiehdotuksista monet liittyivät jonkun pyhän ihmisen nimeen: esimerkiksi Johanneksenniitty pyhän Johannes Kronstadtilaisen mukaan (yksi Tampereen kirkon rakennusvaiheen lahjoittajista), Ninanniitty pyhän Nina Georgialaisen mukaan. Kirkon omia suojeluspyhiä Aleksanteri Nevalaista ja Nikolaos Ihmeidentekijää ehdotettiin molempia niityn nimeen: Nevalaisenniitty sai kannatusta ja Nikolainniitty oli kilpailussa selvästi eniten ehdotettu nimi.

Muista hienoista nimiehdotuksista mainittakoon muutama: Jumalan kukkatarha, Rukousniitty, Suvantoniitty, Kirkkotarha, Getsemane, Ristiniitty, Valoniitty, Paratiisiniitty ja Kerubiniitty. Runollisimman nimen kunniamaininnan saa Vihreä pisara betonimeressä, joka kuvaa erinomaisesti niityn merkitystä, mutta on nimeksi hieman liian pitkä.

Lukuisista kauniista, oivaltavista ja merkityksiltään tiheistä nimistä Niittykirkko-projektin ohjausryhmä valitsi voittajaksi ehdotuksen Rauhanniitty.

Perusteluissaan ohjausryhmä totesi, että Rauhanniitty sopii erinomaisesti nimeksi niitylle, joka sijaitsee kirkon ja kaupungin yhdistävällä alueella. Nimi ammentaa kirkon syvästä uskon lähteestä ja hengellisestä kokemuksesta – ja samalla se kiinnittyy kaikkia ihmisiä yhdistävään kaipuuseen ja toivoon.

– Rauhanniitty avautuu sekä nimenä että konkreettisena niittynä – kohtaamisen ja yhteisyyden tilaksi. Se kutsuu meitä olemaan yhdessä rauhan kylväjiä, toivon kylväjiä ja luomakunnan varjelijoita, totesi ohjausryhmän puheenjohtaja isä Tuomas Kallonen nimenjulkistuspuheessaan ja jatkoi:

– Ortodoksisen kirkon syvästi rakastama pyhä Serafim Sarovilainen – jonka ikoni löytyy myös Tampereen kirkosta –  on tunnettu opetuksestaan: ”Saavuta sisäinen rauha, ja tuhannet ympärilläsi pelastuvat.” Saman ajatuksen vahvistaa patriarkkamme Bartolomeos sanoessaan: ”Rauha alkaa aina sydämestä. – Lisäksi rauha vaatii paljon aikaa ja työtä.” Minkälaista työtä? Voisimme sanoa, että rauha vaatii sydämen maaperän muokkaamista, se vaatii rauhaa varjostavien rikkaruohojen – itsekkyyden, ahneuden, vallanhimon ja ennakkoluulojen – kitkemistä, se vaatii rauhaa edistävien hyveiden – kärsivällisyyden, sovinnonhengen ja ystävällisyyden – kylvämistä ja kastelemista. Huomaamme, että Rauhanniitty on oivallinen kuva siitä, miten rauha kukoistaakseen vaatii ponnistelua. Patriarkka Bartolomeoksen sanoin: ”Rauhan tekeminen vaatii metanoiaa – siis parannusta ja mielenmuutosta. Pohjimmiltaan tämä edellyttää rohkeutta, sitoutumista ja uhrautumista. Se kehottaa meitä muodostamaan muutoksen yhteisöjä.” Tällaisia muutoksen yhteisöjä kaipaa kipeästi sotien ja epäoikeudenmukaisuuden repimä maailma. Muutoksen yhteisöjä kaipaa kipeästi ristiriitojen repimä yhteiskuntamme. Muutoksen yhteisöjä kaipaa kipeästi luomakunta, joka huokaa ja tukehtuu ihmisen holtittomuuden alla. Näitä muutoksen yhteisöjä rohkaisevat ja innoittavat Kristuksen sanat: ”Autuaita ovat rauhantekijät, he saavat Jumalan lapsen nimen.” (Matt 5:9)

Tervetuloa kylvämään rauhaa, toivoa ja luomakunnan kauneutta 5.9.

Kirkon pihapiiriin kylvettävä niitty kasvaa täyteen kukoistukseensa niitty noin kolmen vuoden kuluessa. Tarkoituksena on, että vuonna 2029 Tampereen ortodoksinen kirkko juhlii 130-vuotista historiaansa keskellä kaunista kukkaloistoa.

Näiden kolmen vuoden ajan seurakuntalaisia osallistetaan niityn perustamisen askareisiin: kylvöön, kitkemiseen ja niittoon. Niitty on alusta asti avoin myös muille kuin seurakuntalaisille; sekä osallistua sen talkoisiin että nauttia sen kauneudesta. Niityn läpi tulee kulkemaan rukouspolku ja sen varrelle rakennetaan pieni hiljentymispaikka. Kolmen vuoden ajan seurakunnassa on käynnissä Niittykirkko-projekti, joka tuo luomakunnan varjelemisen teemaa seurakunnan kasvatus- ja vapaaehtoistyöhön, sekä seurakuntaopetukseen.

Rauhanniityn valmistavat maanrakennustyöt alkavat elokuun jälkimmäisellä puoliskolla. Kalentereihin voi jo merkitä Rauhanniityn kylvötapahtuman, joka alkaa lauantaina 5.9. klo 10 kirkon pihamaalla kylvönsiunauksella. Sen jälkeen isot ja pienet kylväjät ohjeistetaan ja varustetaan kylvämiseen. Omat puutarhakäsineet voi ottaa mukaan.