Kyselytutkimus kertoo valtaosan suomalaisista uskovan kirkkojen rooliin yhteiskunnallisten vastakkainasettelujen lieventäjinä

Suurin osa suomalaisista, 70 prosenttia, kokee vastakkainasettelun ja polarisaation olevan yhteiskunnassamme erittäin vakava tai vakava ongelma. Naiset kokevat vastakkainasettelun ja polarisaation miehiä suuremmaksi ongelmaksi: naisista jopa 77 prosenttia piti sitä vakavana ongelmana, miehistä 62 prosenttia. Polarisaatio koettiin pahemmaksi ongelmaksi kaupungeissa kuin haja-asutusalueella. Ylemmistä toimihenkilöistä vakavana tai erittäin vakavana polarisaatio-ongelmaa piti 78 prosenttia ja työttömistä 82 prosenttia.

Tiedot ilmenevät Suomen Ekumeenisen Neuvoston Taloustutkimuksella 21.9.–1.10.2026 teettämästä kyselytutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin keskellä 18.–25.10. vietettävää Ekumeenista vastuuviikkoa, jonka teemana on tänä vuonna Näe ihminen.  Kampanja pureutuu polarisaatioon, etsii keinoja sen lieventämiseen ja rohkaisee kohtaamaan ihmisen myös erimielisyyksien keskellä sekä rakentamaan siltoja erilaisten ihmisten ja ryhmien välille.

Tutkimuksen mukaan jopa 63 prosenttia suomalaisista uskoo, että kirkot ja kristilliset yhteisöt voisivat tehdä nykyistä enemmän yhteiskunnallisten vastakkainasettelujen lieventämiseksi. Samaan aikaan kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen rooli polarisaatiokehityksessä jakaa suomalaisten mielipiteitä. Puolet suomalaisista ajattelee, ettei kirkoilla ole ollut vaikutusta polarisaatioon, mutta 24 prosenttia vastaajista ajattelee, että kirkot ovat jopa voimistaneet ilmiötä. Erityisesti nuorten asenteet kirkkojen roolista ovat kriittisiä: opiskelijoista 48 prosenttia ja 15–24-vuotiaista 43 prosenttia kokee kirkkojen vahvistaneen polarisaatiokehitystä Suomessa.

– Nuorten mielestä kirkot ovat voimistaneet polarisaatiota, mutta he myös suhtautuvat useimpia muita ikäryhmiä vähemmän optimistisesti siihen, että kirkot voisivat tehdä jotakin polarisaation vähentämiseksi. Nuoret kuitenkin odottavat kirkoilta vastakkainasettelua vähentävää viestintää, erilaisten kristittyjen yhteistyötä ja uskontojen välistä dialogia. Tämä on ymmärrettävää, sillä nuorin sukupolvi on varttunut sosiaalisen median värittämässä maailmassa, jossa voimistunut arvopolarisaatio ilmenee voimakkaasti, sanoo polarisaatiota evankelis-luterilaisessa kirkossa tutkinut yliopistonlehtori Pietari Hannikainen Helsingin yliopistosta.

Vastaajien asenteissa heijastuu oma suhde kirkkoon, sillä kirkkoon tai kristilliseen yhteisöön kuulumattomista peräti 33 prosenttia näkee kirkkojen vahvistaneen polarisaatiota, mutta kirkkoihin kuuluvista 19 prosenttia.

13 prosenttia vastaajista on puolestaan sitä mieltä, että kirkot ovat onnistuneet lieventämään vastakkainasettelua. Kirkoilla nähdään olevan myös paljon potentiaalia vastakkainasettelun hillitsemiseksi. Erityisesti vanhemmat ikäluokat, yli 65-vuotiaista lähes 70 prosenttia, uskoo kirkkojen mahdollisuuksiin tehdä nykyistä enemmän polarisaatiokehityksen hillitsemiseksi. Huolestuneimmat ryhmät kuitenkin eroavat uskossaan kirkkojen potentiaaliin: ylemmistä toimihenkilöistä jopa 73 prosenttia uskoo kirkkojen voivan tehdä nykyistä enemmän, kun taas työttömistä näin ajattelee vain hiukan yli puolet.

– Odotusten kuilu näkyy tuloksissa: polarisaatio koetaan vakavaksi ongelmaksi ja kirkkojen rooli haluttaisiin selvästi nähdä suurempana kuin mitä se nykyisellään on. Sekä kirkkoihin kuuluvat että kuulumattomat näkevät kirkoilla olevan mahdollisuuksia tehdä käytännössä enemmän vastakkainasettelun lieventämiseksi, mutta koetaan, että ainakaan vielä kirkot eivät ehkä ole näihin odotuksiin onnistuneet täysin vastaamaan. Näen hienona asiana sen, että kirkkojen potentiaali tunnistetaan ja uskotaan kirkkojen voimaan toimia polarisaation vastavoimana monin eri keinoin, sanoo Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Laura Häkli.

Suomalaisilta kysyttiin myös kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen tärkeimmistä keinoista polarisaation hillitsemiseksi. Tärkeimpänä keinona vastaajat nostivat esiin vähäosaisten tukemisen (44 prosenttia), yksinäisyyden vähentämisen (35 prosenttia), vastakkainasettelua vähentävän viestinnän (32 prosenttia) ja eri taustoista tulevien kristittyjen yhteistyön edistäminen ja uskontodialogin (24 prosenttia).

Kirkkoon kuulumattomat vastaajat painottivat vahvasti viestinnän roolia vastakkainasettelussa, jopa 38 prosenttia koki sen tärkeäksi keinoksi. Nuoret puolestaan antoivat kristittyjen välisen yhteistyön kehittämiselle ja uskontodialogille muita enemmän painoarvoa: 28 prosenttia koki sen tärkeäksi. Nuorista aikuisista jopa 44 prosenttia nosti esiin yksinäisyyden vähentämisen tärkeimpänä vaikuttavana keinona.

– Tulokset ovat rohkaisevia, ja näyttää siltä, että suomalaiset osaavat hahmottaa polarisaation juurisyitä somekohinan takana. Suosituimmat vähentämiskeinot ovat sellaisia, joihin eri kristillisillä yhteisöillä on paljon annettavaa, Turja sanoo.

– Näemme ympärillämme monenlaisten ääri-ilmiöiden voimistuvan, köyhyys yleistyy, rasismi lisääntyy, keskustelukulttuuri jyrkentyy, äänenpainot kovenevat ja jakaannumme helposti leireihin. Kirkoilla on tässä iso rauhan ja yhtenäisyyden rakentamisen paikka, toteaa Suomen Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtaja, Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia.