Hallituksen kehysriihen päätökset uhkaavat supistaa Suomen ortodoksisen kirkon valtionavustusta kahdelle seuraavalle vuodelle
Suomen hallitus kertoi 23.4. pidetyssä tiedotustilaisuudessa kehysriihessä tehdyistä päätöksistä, joilla haetaan talouskasvua.
Molemmille kansankirkoille hallituksen terveiset olivat tylyt. Päätöksiin on kirjattu, että valtion rahoitusta Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja Suomen ortodoksiselle kirkoille vähennetään kertaluontoisesti 10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2026 ja 2027.
Kyseessä on jo toinen merkittävä leikkaus kirkkojen vuosittaiseen valtionavustukseen.
Vuonna 2024 hallitus leikkasi Suomen ortodoksisen kirkon valtionavustusta 392 000 eurolla. Prosentteina leikkaus oli noin 14 prosenttia. Leikkaus ei ollut kertaluontoinen säästötoimi, vaan kyseessä oli avustuksen määrän pysyvä uudelleen määrittely.
Kyseessä oli huomattava heikennys kirkon talouteen, sillä valtionavustus on muodostanut noin 35% kirkon keskusrahaston tuloista. Leikkauksia perusteltiin seurakuntien arvioidulla verotulojen kasvulla, mutta näitä tulolajeja ei todellisuudessa voida asettaa rinnakkain, sillä valtionavun leikkaus kohdistuu Suomen ortodoksiseen kirkkoon, kun taas verotulojen kasvu kohdistuu ortodoksisiin seurakuntiin.
Leikkauksen seurauksena vuoden 2024 kirkolliskokous päätti, että marraskuussa 2025 kokoontuvalle kirkolliskokoukselle valmistellaan esitys rakenteellisista muutoksista, joilla kirkon talous saadaan kestävälle pohjalle uudessa avustustilanteessa.
Kesken tämän valmistelutyön hallitus kertoo jo uudesta kahdelle talousarviovuodelle kohdentuvasta avustuksen leikkauksesta, jonka euromääräinen suuruusluokka täsmentynee lähiviikkoina.
Vuonna 2024 kirkko sai valtiolta avustuksena 2 771 000 euroa ja vuonna 2025 avustuksen määrä on 2 382 000 euroa.
Suomen ortodoksisella kirkolla on laajat lainsäädännölliset ja hallinnolliset velvoitteet. Kirkon ja erityisesti sen keskushallinnon pienempi koko asettaa sen eri asemaan suurempiin toimijoihin nähden, sillä suurempi osa sen tuloista kuluu näiden velvoitteiden hoitamiseen.
Jo aiempi leikkaus valtionavustukseen on asettanut kirkon vaikeiden valintojen eteen. Tieto uudesta leikkauksesta onkin otettu kirkossa vastaan järkyttyneinä.
Leikkaukset luovat taloudellisia epävarmuustekijöitä ja haasteita kirkon yhteiskunnallisesti merkittävään toimintaan.
Suomen ortodoksinen kirkko ei ole tärkeä vain jäsenistölleen. Itsehallinnollisena ortodoksisena paikalliskirkkona se on tärkeä ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Kirkon suurin ponnistuksin varjelema aineeton ja aineellinen kulttuuriperintö kuuluu osaksi Suomen ja suomalaisten yhteistä tarinaa. Viime vuosina kirkko on kantanut myös merkittävää vastuuta Suomeen kotoutuvien ukrainalaisten vastaanottamisesta ja hengellisestä tukemisesta.
Valtionavustus ei ole bonuspalkinto näiden tehtävien hoitamisesta, vaan keskeinen onnistumisen mahdollistava tekijä. Siksi kirkko pyrkii jatkamaan keskusteluja valtionavustuksen määrästä seuraaville vuosille samalla kun kirkon taloustyöryhmä etsii keinoja huolehtia siitä, että sekä kirkon omasta ydintehtävästä nousevat että ulkopuolelta määritellyt tehtävät voidaan toteuttaa myös aiempaa kireämmässä taloudellisessa kehyksessä.