Pyhä Rostislav, Määrin ruhtinas

Rostislav hallitsi pakanallista Määriä (Morava, Moravia, nykyinen Tšekin länsiosa) vuosina 846–870. Hän lähetti edustajansa Konstantinopoliin pyytämään keisari Mikael III:lta ja patriarkka Fotiokselta kansansa keskuuteen lähetystyöntekijöitä. Rostislav tahtoi saada kansalleen slaavinkielisen jumalanpalveluselämän sekä kirjallisuutta kansan valistamiseksi. Rostislavin luokse lähetettiin tessalonikalaiset veljekset Methodios ja Kyrillos (11.5.), joka oli vielä tuolloin nimeltään Konstantinos. He saapuivat Määriin vuonna 863 ja alkoivat julistaa evankeliumia ja opettaa kansaa.

Saksalaiset papit olivat toimittaneet alueella jumalanpalveluksia latinaksi, mutta ruhtinas Rostislavin johdolla veljekset ja heidän seuraajansa aloittivat slaavinkielisen jumalanpalveluselämän ja kirjallisuuden sekä opetustyön. He kehittivät aakkoset ja alkoivat kääntää pyhää Raamattua. Ensimmäisten käännösten joukossa oli aamu-, ehtoo- ja hetkipalvelukset sekä jumalallinen liturgia.

Ruhtinas Rostislav puolusti kansaansa frankkien hyökkäyksiltä, mutta vuonna 870 hän joutui oman herttuansa kavaltamaksi. Rostislav vangittiin ja vietiin Regensburgiin kidutettavaksi. Hän sai kärsiä, koska rakasti kansaansa, Kristusta ja apostolista opetusta. Rostislav sokaistiin, heitettiin vankilaan ja tuomittiin kuolemaan. Hän kuoli loppuvuodesta 870 tuntemattomassa paikassa kovien kärsimyksien jälkeen. Pyhä ruhtinas teki työtä ja kärsi pyhien Kyrilloksen ja Methodioksen rinnalla. Häntä kunnioitetaan Tšekin ja Slovakian ortodoksisessa kirkossa, jossa hänet kanonisoitiin virallisesti vuonna 1994.