Pyhittäjät Feodor ja Paavali Rostovilaiset

Munkki Feodor asettui 1300-luvun puolivälissä asumaan majaan, jonka hän rakensi metsään Rostovin lähistölle. Hän teki tuohesta korin ja ripusti sen puuhun tien varteen. Ohikulkijat arvasivat, että lähistöllä asuu erakko, ja jättivät hänelle koriin leipää, vihanneksia ja muita almuja, jotka pyhittäjä jakoi köyhille jättäen itselleen vain sen mitä välttämättä tarvitsi. Kolmen vuoden kuluttua pyhittäjä Paavali liittyi hänen seuraansa.

Vuonna 1363 pyhittäjä Sergei Radonežilainen vieraili Rostovissa. Kun erakkomunkit Feodor ja Paavali kuulivat siitä, he pitivät pyhänä velvollisuutenaan kysyä suurelta kilvoittelijalta hengellistä neuvoa ja pyytää siunausta luostarille, jonka he aikoivat perustaa jonnekin kilvoittelupaikkansa lähistölle. Pyhittäjä Sergei osoitti heille sopivan paikan kirkkoa varten ja kehotti pyhittämään sen marttyyrien Boriksen ja Glebin kunniaksi. Hän myös ennusti luostarille Jumalan ja pyhien marttyyrien siunausta ja suurta tulevaisuutta.

Pyhittäjän siunauksen innoittamina erakot alkoivat raivata paikkaa kirkolle. Kerran heidän levähtäessään pyhät marttyyrit Boris ja Gleb ilmestyivät heille ja sanoivat: ”Tehkää työtä tällä paikalla. Jumala ja kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä eivät hylkää teitä, ja mekin olemme aina täällä auttamassa teitä ja kaikkia jälkeenne tulevia”.

Paikalle kohosi pian luostari, ja Feodor valittiin sen ensimmäiseksi igumeniksi. Saavutettuaan korkean iän hän uskoi luostarin johdon kilvoittelutoverilleen Paavalille ja vetäytyi itse kahden oppilaansa kanssa yksinäisyyteen Kubenskinjärven rannalle. Sinne hän perusti uuden luostarin pyhän Nikolaoksen kunniaksi. Tuntiessaan kuolemansa lähestyvän hän palasi Boriksen ja Glebin luostariin ja nukkui pois rauhassa lokakuun 22. päivänä vuonna 1409. Pyhittäjä Paavali eli tämän jälkeen vain vähän aikaa ja siirtyi sitten Herran luo.