Pyhä marttyyri Kallistratos ja hänen neljäkymmentäyhdeksän seuralaistaan

Pyhä Kallistratos eli keisari Diocletianuksen hallitusaikana (284-305). Hän oli lähtöisin Karthagosta, suvusta, joka oli uskonut Kristukseen jo Hänen maan päällä kulkemisensa ajasta lähtien. Eräs hänen esi-isistään oli nähnyt omin silmin Herran tekemiä ihmeitä ja kotimaahansa palattuaan käännyttänyt sukulaisensa kristinuskoon.

Kallistratos palveli Calendal-nimisessä legioonassa. Kun sotilaat olivat matkalla Roomaan, jotkut heistä panivat merkille, että Kallistratos vältteli sotilaselämässä tavanomaista hillittömyyttä eikä osoittanut Rooman jumalille minkäänlaista kunnioitusta. He päättivät seurata häntä tarkemmin, ja kun Kallistratos lähti tapansa mukaan illan tullen ulos leiristä saadakseen rukoilla kenenkään häiritsemättä, he seurasivat häntä kuunnellen, kuinka hän jatkoi tuntikausia Herramme Jeesuksen Kristuksen nimen toistamista. He ilmiantoivat hänet komentajalleen Persentiukselle, joka pyysi Kallistratoksen heti aamun sarastaessa kuulusteltavaksi käytöksensä tähden.

Kallistratos oli tähän saakka tunnustanut Kristuksen vain yön pimeydessä ja yksinäisyydessä, mutta nyt hän tunnusti rohkeasti Hänet päivänvalossa ja täysin avoimesti. Persentius määräsi hänet maahan pitkälleen ja kovasti hakattavaksi. Kallistratoksen suuhun työnnettiin suppilo ja hänet pakotettiin nielemään ruukullinen vettä. Sen jälkeen hänet sidottiin, pantiin säkkiin ja heitettiin mereen. Jumala kuitenkin puuttui asioiden kulkuun. Säkki hajosi ja kaksi delfiiniä toi Kallistratoksen rannalle. Kun sotilaat näkivät tämän ihmeellisen tapahtuman, 49 katui ja uskoi Kristukseen. Heitäkin kidutettiin kutakin vuorollaan ja heitettiin vankilaan, missä Kallistratos ohjasi heidät sisään pyhiin oppeihin kertoen heille Kristuksen lihaantulemisesta, viimeisestä tuomiosta ja Kristuksen uskollisille taistelijoille luvatusta palkkiosta.

Seuraavana päivänä uskovia sotilaita kidutettiin jälleen, heidät sidottiin käsistään ja jaloistaan ja heitettiin syvään altaaseen. Kallistratos rukoili, että tämä allas tulisi heidän kastealtaakseen. Kun sotilaat oli heitetty veteen, heidän siteensä löystyivät ja he tulivat esiin ikään kuin loistaviin viittoihin puettuina, Kallistratoksen päässä nähtiin kruunu ja taivaallisen äänen kuultiin rohkaisevan heitä rientämään kohti heille valmistettuja ikuisia asuinsijoja. Näiden ihmeiden pelästyttäminä ja estääkseen uusia kääntymisiä Persentinus käski lyödä heidät kuoliaaksi miekalla vankilassa seuraavana yönä. Kuitenkin näitä ihmeitä todistaneista sotilaista vielä 135 kääntyi kristityiksi. He hautasivat pyhien marttyyrien jäännökset ja rakensivat paikalle kirkon.