Pyhät marttyyrit Severos, Memnon ja muut Traakian marttyyrit
Nämä pyhät marttyyrit tunnustivat urheasti Vapahtajan nimeä keisari Diocletianuksen vainoissa 300-luvun alussa. Severoksen vanhemmat olivat paenneet Pamfylian pakanoita Traakian Filippopolikseen, mistä hänen isänsä Petronios oli kotoisin, mutta kun he saapuivat kaupunkiin, prokonsuli Apellianus oli juuri teloittanut 38 kristittyä, joten vanhemmat päättivät jatkaa matkaa. Severos halusi kuitenkin jäädä Filippopolikseen, jotta voisi julistaa evankeliumia ja hankkia marttyyrin kruunun.
Yöllä Kristus ilmestyi Severokselle näyssä ja käski hänen mennä aamulla kaupungin itäportille saadakseen toiveensa täytetyksi. Portilla hän tapasi Memnon-nimisen sadanpäämiehen ja julisti hänelle ihmisen pelastuksen suurta salaisuutta saaden hänet luopumaan turhasta epäjumalien palvonnasta syntyäkseen uudelleen ikuiseen elämään Kristuksessa. Pian sen jälkeen Severos ilmiannettiin kristinuskon levittäjänä, jolloin Apellianus kutsui hänet eteensä. Kun Severos pysyi lujana, virkamies luovutti hänet sadanpäämies Memnonille tietämättä, että tämä oli kääntynyt kristinuskoon. Kahden kesken Severos ja Memnon rohkaisivat toisiaan kestämään kaiken Vapahtajan nimessä, ja kun heidät tuotiin seuraavana aamuna oikeuden eteen, molemmat tunnustivat uskonsa. Prokonsuli määräsi, että Memnonia oli ruoskittava armottomasti ja Severoksen hampaat oli murskattava.
Severos ja Memnon vietiin raskaissa kahleissa Filippopoliksesta Adrianopoliin ja sitten Byziaan. Siellä heitä taas kuulusteltiin, jolloin he ilmoittivat, ettei mikään horjuttaisi heidän uskoaan ja toivoaan Kristukseen. Tyranni antoi kiinnittää Memnonin kahden pilarin väliin, missä hänen miehensä leikkasivat marttyyrin lihasta kolme suikaletta kiireestä kantapäähän. Memnon kärsi koettelemuksen sanoin kuvaamattoman riemuisasti ja sanoi: ”Kun uhraan nämä kolme ihosuikaletta, saan vastalahjaksi Pyhän Kolminaisuuden!” Heinäkuun 3. päivänä Memnonin kädet ja jalat katkaistiin, minkä jälkeen hänet heitettiin palavaan uuniin. Pyhän marttyyri Memnonin antaessa sielunsa Jumalan käsiin taivaallinen ääni toivotti hänet tervetulleeksi pyhien kuoroon.
Severos luovutettiin teloittajien käsiin, ja nämä repivät hänen lihaansa rautakoukuilla. He panivat hehkuvan kuumia sormuksia hänen sormiinsa. Sitten neljä sotilasta asetti hänet maahan ristin muotoon ja alkoi sahata hänen raajojaan. He kiinnittivät kuuman metallivyön hänen lanteilleen, ja lopulta hänet mestattiin Byzian kaupungin länsipuolella olevalla kukkulalla 23. päivänä elokuuta.
Kolmekymmentäkahdeksan muuta pyhää marttyyria, jotka todistivat uskonsa omalla verellään Byziassa ja Filippopoliksessa, olivat nimeltään Horion, Anatylios, Molias, Eudemon, Silvanos, Sabinas, Eustathios, Straton ja Bobas Byzantionista sekä Timoteos, Palmates, Mestos, Nikon, Difilos, Dometios, Maksimos, Neofytos, Viktor, Rinos, Saturninos, Epafroditos, Kerkas, Gaios, Zotikos, Kronion, Anthus, Horos, Zoilos, Tyrannos, Agathos, Pansthenios, Akilles, Panteros, Krysantos, Athenodoros, Pantoleon, Teosebis ja Genetilos Filippopoliksesta. Heiltä kaikilta leikattiin kädet ja jalat irti ennen kuin heidät poltettiin elävältä samalla tavalla kuin Memnon.