Pyhä Timoteos, Euripoksen arkkipiispa

Timoteos syntyi Attikan alueella Kalamoksen kyläpapin poikana vuonna 1510, ja hänet tunnettiin jo lapsena hurskaudestaan. Siksi Oropoksen piispa lähetti hänet Ateenaan kouluun. Päätettyään opintonsa hän palasi suojelijansa luokse, joka vihki hänet diakoniksi ja opetti hänelle askeettista elämää. Kun Timoteos oli vihitty papiksi, hänestä tuli piispan läheinen avustaja, ja piispan kuoltua hänet valittiin yksimielisesti tämän seuraajaksi. Hän opetti hengellistä laumaansa ja levitti heille jumalallista lohdutusta tuona sorron aikana. Sitten hänet ylennettiin Euripoksen arkkipiispaksi, jolloin hänen vaikutuksensa ulottui koko maahan.

Sulttaani Selim II:n painostuksesta patriarkka Jeremia II (1572–1579, 1580–1584) antoi määräyksen, että kaikki seudun kirkot oli muutettava moskeijoiksi. Kristittyjen oli paettava vuorille, minne he rakensivat väliaikaisia kirkkoja, joiden ympärille syntyi luostariyhteisöjä. Timoteos protestoi tarmokkaasti näitä vainoja vastaan, mitä viranomaiset eivät katsoneet hyvällä. Turkkilaisen kuvernöörin vaimo, joka oli salakristitty, varoitti Timoteosta, ja tämä pääsi pakenemaan. Hän lähti Attikan Pentelikonin vuorelle, jota kutsuttiin Viattomien vuoreksi, koska siellä oli niin paljon erakkomajoja.

Jumalanäidin ilmestyksen perusteella hän meni erääseen majaan, josta hän löysi juuri kuolleen erakon vielä lämpimän ruumiin ja majan vieressä olevasta vanhasta oliivipuusta Jumalanäidin ihmeitätekevän ikonin. Yhdessä oppilaidensa kanssa hän perusti sinne vuonna 1578 Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostarin, joka alkoi pian houkutella puoleensa ympäristössä asuneita erakkoja kilvoittelemaan Timoteoksen ohjauksessa. Varustettuaan luostarin tarvittavilla rakennuksilla ja muulla tarpeellisella Timoteos vetäytyi erakkomajaan keskittyäkseen yksin Jumalaan, mutta pian Paholainen ajoi hänet pois. Etsittyään turhaan turvaa eri erakkoloista hän lähti purjehtimaan merelle pienellä veneellä, jonka purjeena oli hänen piispansauvaan kiinnitetty viittansa, ja Jumalan avulla hän päätyi Kykladien Keasaarelle.

Merirosvot olivat kaapanneet turkkilaisen kuvernöörin pojan, jonka äiti tuli pyytämään apua Jumalan mieheltä. Timoteos alkoi rukoilla, ja pian nousi myrsky, joka pakotti merirosvot palaamaan saaren rantaan ja vapauttamaan vangin. Kiitollinen äiti omaksui kristinuskon ja lahjoitti Timoteokselle suuren summan rahaa, jolla tämä saattoi rakentaa pyhän Panteleimonin kirkon ja myöhemmin luostarin. Timoteos asui siellä päiviensä loppuun asti rukoillen usein luolan rauhassa. Kun hän oli päässyt ikuiseen lepoon vuonna 1590, hänen reliikkinsä vietiin Pentelin luostariin, missä niiden kautta tapahtui monia ihmeitä. Näistä tärkein oli Ateenan kaupungin varjeltuminen rutolta.

Kun kreikkalaiset nousivat itsenäisyystaisteluun 1820-luvun alussa, turkkilaiset aloittivat veriset kristittyjen vainot, joissa he hävittivät muun muassa pyhän Timoteoksen reliikit. Hänen pyhä pääkallonsa välttyi kuitenkin tuholta, koska se oli viety Aiginan saarelle pysäyttämään epidemiaa, ja niinpä se on säilynyt meidän päiviimme asti.