Pyhä Parthenios, Lampsakoksen piispa
Pyhä Parthenios eli Hellespontoksen Melitopoliksessa 300-luvun alkupuolella. Hänen isänsä oli Kristodulos-niminen diakoni. Parthenios oli yksinkertainen kalastaja, joka ei osannut lukea, mutta hän kuunteli tarkasti pyhien kirjoitusten luentaa kirkossa ja pyrki aina toteuttamaan opetukset myös käytännössä. Hän antoi ansionsa köyhille pitämättä mitään itsellään. Parthenioksen hyveiden maine kantautui kaupungin piispan korviin, ja tämä päätti vihkiä Parthenioksen papiksi.
Saatuaan Parthenioksen suostumaan pappeuteen piispa antoi hänen tehtäväkseen kulkea ympäri hiippakuntaa vierailemassa kristittyjen kotona. Jumalan armo oli Parthenioksen mukana ja kantoi runsasta hedelmää. Kerran hän kohtasi miehen, jota härkä oli puskenut sarvillaan suoraan silmään niin, että silmä oli repeytynyt irti. Parthenios asetti silmän takaisin kuoppaansa, voiteli miehen pyhällä öljyllä ja kolmen päivän kuluttua silmä oli Jumalan armosta parantunut ennalleen.
Kerran Parthenioksen luokse tuli nainen, jolla oli tuskallinen syöpäkasvain rinnassaan, ja tätä hävetti näyttää vaivaansa lääkärille. Parthenios paransi naisen siunaamalla hänet ristinmerkillä.
Näistä ihmeistä kuultuaan Kyzikoksen metropoliitta Askalos vihki Parthenioksen Lampsakoksen piispaksi. Lampsakoksen kaupunki oli vielä epäjumalienpalveluksen vallassa. Parthenios rukoili, paastosi ja puhui Jumalan Hengen innoittamana. Hänen evankeliumin mukaisen elämänsä esimerkin innoittamana koko kaupunki muuttui vähitellen kristilliseksi.
Pyhä Parthenios vieraili Konstantinos Suuren hovissa kertomassa kirkon menestyksestä kaupungissaan. Hän sai luvan purkaa Lampsakoksen pakanalliset temppelit, ja hänelle annettiin varoja kirkon rakentamiseen. Kun kirkko oli jo melkein valmis, tapahtui onnettomuus. Parthenios oli löytänyt suuren marmorilaatan, joka oli sopiva alttaripöydäksi. Kun sitä tuotiin paikalle, vetohärkä villiintyi niin, että ajomies putosi maahan ja murskaantui kuoliaaksi vaunujen pyörän alle. Pyhä Parthenios tunnisti tämän vihollisen teoksi ja rukoili palavasti: ”Herra Jeesus Kristus, elämän ja kuoleman Valtias! Virvoita kuollut, sillä Sinä olet kaikkien elämä ja ylösnousemus.” Näiden sanojen jälkeen ajomies avasi silmänsä, ja marmorilaatta asetettiin paikoilleen.
Tämän ihmeen jälkeen Parthenioksen luokse alkoi virrata väkeä, joka pyysi häntä parantamaan erilaisia vaivoja. Monet parantuivat hänen rukoustensa kautta. Heidän joukossaan oli muun muassa Smyrnan prefektin Dionysioksen tytär Dafne, Azanios-niminen halvaantunut sotilas, mielisairas mies nimeltä Thalassios, halvaantunut mies nimeltä Kallistos, persialainen nainen Zoila ja lukuisia muita naisia. Ihmeidentekijä Parthenios oli kaupunkinsa turva ja rakastava isä kaikille.
Kerran Parthenios meni Traakian pääkaupunkiin Herakleiaan, jonka piispa oli vakavasti sairaana ja pyysi häneltä apua. Jumala ilmoitti Partheniokselle, että sairauden todellinen syy oli piispan ahneus. Parthenios ilmoitti hänelle: ”Sinä et kärsi ruumiillisesta sairaudesta vaan hengellisestä. Sinä teet vääryyttä köyhille. Palauta heille, mitä olet heiltä ottanut, niin saat parantua niin ruumiillisesti kuin sielullisestikin.” Piispa tunnusti syntinsä ja pyysi taloudenhoitajaansa ja apulaisiaan keräämään pois kaiken hänen kultansa ja hopeansa. Hän sanoi, että Parthenios saisi tehdä niillä mitä halusi. Parthenios kieltäytyi ottamasta mitään ja pyysi piispaa jakamaan ne köyhille omin käsin. Piispa antoi kantaa itsensä kaupungin suojelijan Pyhän Glykerian kirkkoon, jossa hän jakoi omaisuutensa köyhille. Tämän jälkeen hän tervehtyi täydellisesti.
Samalla matkalla Herakleian kirkon ylidiakoni Hypatianos pyysi Partheniosta siunaamaan hänen vasta kylvetyt peltonsa. Pian Parthenioksen rukoiltua puhkesi sade ja hän jäi yöksi ylidiakonin kotiin. Aamulla hän lausui tälle: ”Veljeni, pidä varasi, ettet tee syntiä niin kuin piispasi. Viime yönä sain tietää, että muutaman päivän kuluttua sinusta tulee piispa. Neuvoni sinulle on: rakasta köyhiä.” Parthenios kävi ilmoittamassa tämän myös piispalle ja purjehti takaisin Lampsakokseen.
Pyhä Parthenios nukkui pois rauhassa. Lukuisia piispoja kokoontui hänen hautajaisiinsa, jotka pidettiin hänen rakennuttamassaan kirkossa. Erityisen liikuttuneena hänen poislähtöään suri Hypatianos, joka oli tällä välin vihitty Herakleian piispaksi. Pyhän Parthenioksen elämäkerran kirjoitti Krispinos-niminen maallikko.