Kirkolliskokous 2025: Viidennessä täysistunnossa yksi pöydällepano, viiden asian käsittely päätökseen
Kokouksen viidennessä täysistunnossa pantiin pöydälle yksi mietintö ja saatiin päätökseen viiden asian käsittely.
Pöydällepano (I käsittely)
Talousvaliokunta pani pöydälle mietinnön asiasta (Suomen ortodoksisen kirkon vuoden 2026 talousarvio ja taloussuunnitelma).
Päätökseen saadut asiat (II käsittely)
Asia 15 (kirkolliskokousaloite valtionavun leikkauksen vaikutuksista kirkon talouteen ja valtionavun käytön raportoinnista kirkolliskokoukselle)
Aloitteen ensimmäisen osan osalta kirkolliskokous päätti hylätä aloitteen. Toisen kohdan osalta kirkolliskokous päätti hyväksyä aloitteen.
Perustelut:
Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä niistä periaatteista, joilla valtionavun mahdollisiin leikkauksiin reagoidaan ja että kirkollishallituksen tulee raportoida kirkolliskokoukselle selkeästi valtionavun käytöstä.
Talousvaliokunta toteaa, että valtionavun myöntämistä säätelee laki valtionavustuksista. Valtionavun myöntämisen perusteista päättää ministeriö eikä kirkko voi vaikuttaa valtionavun määrään. Mikäli valtionapua leikataan, kirkon tulee sopeuttaa toimintaansa vastaavasti.
Talousvaliokunnalla on vuosittain käytössään selkeä erittely valtionavustuksen käytöstä, ja se tullaan jatkossa toimittamaan kirkolliskokouksen jäsenille tilinpäätöksen yhteydessä.
Asia 14 (kirkolliskokousaloite kirkon keskushallinnon ja erityisesti sen taloushallinnon toiminnan arvioimisesta ja tehostamisesta)
Talousvaliokunnan mietintöön tehtiin vastaesitys.
Kirkolliskokous päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä aloitteen kirkollishallituksen esityksen mukaisesti.
Perustelut
Kirkolliskokous on hyväksynyt samansisältöisen aloitteen asiassa 22 ”Kirkolliskokousaloite palvelukeskustoiminnan uudistamisesta kirkkoa paremmin palvelevaksi”. Kirkon taloustoimiston kehittämistarpeet on tunnistettu ja asian 7 yhteydessä kirkolliskokous on hyväksynyt ensi vuonna alkavan ”taloustoimiston tehostamisohjelman” käynnistämisen, jonka tavoitteita, sisältöä tai toteutustapaa ei ole kuitenkaan tarkemmin esitetty.
Asia 13 (kirkolliskokousaloite Pyhien toimitusten käsikirja Euhologionin uudistetun laitoksen laatimisesta)
Kirkolliskokous päätti antaa Kirkollishallituksen tehtäväksi asettaa työryhmän laatimaan uudistetun laitoksen Pyhien toimitusten käsikirja Euhologionista.
Työryhmä toimii piispainkokouksen johdolla. Työryhmään tulee kutsua Ortodoksisten Pappien Liiton nimeämä asiantuntija sekä henkilö, jolla on kreikan kielen ja Euhologionien eri laitosten syvällinen tuntemus.
Kirkolliskokous osoittaa 9.000 euron määrärahan kolmen vuoden ajalle (3.000 euroa/vuosi) kirjan toimittamiseksi ja kustantamiseksi (mm. tarvittavat uudet käännökset, kielenhuolto jne.) Kirjasta tulee aluksi laatia versio koekäyttöön, jonka perusteella saadun palautteen myötä kirjasta laaditaan lopullinen versio, joka alistetaan normaalin käytännön mukaisesti piispainkokouksen hyväksyttäväksi.
Kirjan lopullista sisältöä ja kieltä muokattaessa tulee kuulla riittävän laajaa joukkoa kirjaa käyttäviä papistoa ja kanttoreita. Tämän toteuttamiseksi on kirjasta tarpeen laatia koepainos, jota käytetään valikoiduissa paikoissa keräten kokemuksia ja huomioita tekstien toimivuudesta käytössä.
On toivottavaa, että suurin osa varsinaisesta toimitustyöstä voitaisiin tehdä oman toimen ohella kirkossamme.
Perustelut:
Nykyinen Euhologion vuodelta 1974 on palvellut kirkkoamme jo 50 vuotta. Kirjan tekstien suomennos on kuitenkin jäänyt ajastaan jälkeen ja yleisen kokemuksen perusteella tekstit eivät ole niin hyvin ymmärrettäviä nykyihmiselle kuin niiden tulisi olla. Lisäksi kirjan sisältämien toimitusten ja erityisesti erilaisiin elämätilanteisiin liittyvien rukousten kirjoa on syytä laajentaa ja muuttaa vastaamaan paremmin Suomen ortodoksisen kirkon tarpeita nyt ja tulevina vuosikymmeninä.
Asia 19 (kirkolliskokousaloite kirkon työn kehittämisestä ja laatumittareista)
Kirkolliskokous päätti hyväksyä aloitteen. Uuden strategiakauden myötä laaditaan ja otetaan käyttöön Suomen ortodoksisen kirkon laatumittarit. Työ tilataan Itä-Suomen yliopistolta vuoden 2026 alussa. Samalla kehitetään yhteisiä tavoitteita ja seurantaa koko kirkon työlle. Tarkoitukseen varataan 6.000 euroa vuodelle 2026. Seuraavan aineistokeruuvuoden (2028) kustannuksista päätetään vuoden 2027 kirkolliskokouksessa. Tulokset esitetään vuoden 2026 kirkolliskokoukselle.
Perustelut:
Itä-Suomen yliopisto on valmis luomaan kyseisen mittariston, joka myös tuottaa dataa barometrin toteuttamiseksi. Aineisto kerätään kahden vuoden välein.
Mittaristo koostuu kahdesta osasta:
1. Pysyvä osa, jolla kerätään laadullista ja määrällistä seurantatietoa toiminnasta, toiminnan vaikuttavuudesta, kokemuksista ja laatupalautteesta.
2. Vaihtuva osa, jolla saadaan tietoa kirkon strategiaan liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä.
Yliopisto valmistelee mittariston, vastaanottaa ja analysoi sen aineiston. Analyysista tuotetaan kattava raportti kirkon käyttöön ja raakadata tallennetaan lopullisesti kirkon arkistoon. Kirkon velvollisuus työnantajana on seurata työn laatua. Avoimesti määritellyt laatumittarit ja työnkuvat lisäävät työntekijöiden työssä onnistumisen kokemuksia ja työhyvinvointia, kun työnantajan ja seurakuntalaisten odotukset ovat tiedossa. Työnkuvien tulee olla selkeästi määriteltyjä, kuvastaa kirkon tavoitteita ja tukea niissä onnistumista.
Asia 24 (kirkolliskokousaloite seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen oikeuksien tunnistamisesta ja turvaamisesta kirkossa)
Kirkolliskokous päätti hyväksyä aloitteen.
Perustelut:
Kirkolliskokousaloitteessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen oikeuksien tunnistamisesta ja turvaamisesta kirkossa sanotaan: ”Kirkko on Kristuksen ruumis. Joidenkin ruumiinosien ulossulkeminen – niiden identiteetin kieltäminen – ei satuta vain näitä yksilöitä, vaan rampauttaa yhteisöä itseään, haavoittaa kirkkoa ja tekee siitä vähemmän kirkon, heikomman. Kirkossa kaikkien – aivan kaikkien, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä taustasta, ihonväristä, terveydellisistä haasteista, yhteiskunnallisesta asemasta jne. huolimatta täytyy tuntea olonsa turvalliseksi ja tulla aidosti kuulluksi ja kohdatuksi.”
Kirkolliskokous katsoo, että aloitteen tavoitteet – kirkon jäsenyyden turvallisuuden, ihmisarvon ja yhdenvertaisen kohtaamisen vahvistaminen – ovat sopusoinnussa ortodoksisen kirkon pastoraalisen tradition ja kasvatustehtävän kanssa.
Kirkolliskokous pitää tarpeellisena, että kirkko kehittää koulutusta, ohjeistusta ja viestintää, jotka tukevat kaikkien vähemmistöihin kuuluvien jäsenten kokonaisvaltaista kohtaamista ja osallisuutta.
Kirkolliskokous ei ota kantaa opillisiin kysymyksiin, mutta korostaa, että kirkon linjausten on oltava sopusoinnussa Suomen lainsäädännön kanssa ja että kirkon kasvatus- ja sielunhoitotyö edellyttävät selkeitä, yhdenvertaisuutta tukevia käytäntöjä. Kirkon tulee kulkea jokaisen ihmisen rinnalla ja antaa tukensa hänelle kaikissa elämän tilanteissa loppuun asti.
Seuraavan täysistunnon ajankohta
Viidennen täysistunnon puheenjohtajana toimi Haminan piispa Sergei. Istunto päättyi klo 15.34.
Vuoden 2025 kirkolliskokouksen päätösistunto alkaa 26.11. klo 17.30.