1. helluntain jälkeinen, eli Kaikkien pyhien sunnuntai
M. Hermeias, † n. 130.
Nm. Petronilla Roomalainen, † 300-l.
P. Filofei, Tobolskin metropoliitta, † 1727.
8. sävelmä
Ap. Matt. 28:16–20 (I).
Lit. Hepr. 11:33–12:2;
Matt. 10:32–33, 37–38, 19:27–30.
Nimipäivä: Nella, Petra.
Parimia 31.5.
Avaa kaikki9 Kaikki kansat kokoontukoot,
kerääntykööt kansakunnat yhteen:
voiko joku siitä joukosta ilmoittaa meille,
mitä minä ilmoitan,
ja kertoa meille, mitä tapahtui ennen?
Asettakoon siis luotettavat todistajat
ja osoittakoon olevansa oikeassa,
niin että toiset voivat kuulla ja myöntää: ”Totta
on.”
10 Minun todistajani, sanoo Herra, olette te
— Israel, sinä jonka olen valinnut
palvelijakseni —
ja teidän tulee tuntea minut ja uskoa minuun,
ymmärtää, kuka minä olen.
Ennen minua ei ole jumalaa syntynyt eikä ollut
eikä minun jälkeeni tullut eikä tule.
11 Minä, minä yksin olen Herra,
ei ole muuta pelastajaa kuin minä.
12 Minä olen puhunut,
minä olen pelastanut,
olen ilmaissut teille tahtoni,
minä itse, ei kukaan muu.
Te olette minun todistajani, sanoo Herra.
Minä olen Jumala,
13 olen nyt ja aina. Kukaan ei voi väistää minun kättäni. Kuka voi tehdä tyhjäksi minun tekoni?
14 Näin sanoo Herra,
teidän lunastajanne, Israelin Pyhä:
— Minkä teen Babylonille, teen teidän tähtenne.
Minä murran kaikki sen portit,
ja valitukseksi muuttuvat kaldealaisten ilohuudot.
1 Mutta oikeamielisten sielut ovat Jumalan kämmenellä,
eikä mikään kärsimys enää ulotu heihin.
2 Ymmärtämättömien silmissä he ovat kuolleita,
ja heidän poismenoaan pidetään onnettomuutena,
3 heidän lähtöään täältä perikatona,
mutta he ovat päässeet rauhaan.
4 Ihmisten mielestä kuolema oli heille rangaistus,
mutta he olivat eläneet toivossa,
ja heidän toivossaan oli jo kuolemattomuus.
5 Heitä kuritettiin, mutta vain vähän − paljon suurempaa on hyvyys, jota he nyt saavat osakseen.
Jumala pani heidät kokeeseen
ja havaitsi heidät kelvollisiksi.
6 Niin kuin kultaa sulatusuunissa
hän tutki ja koetteli heitä,
niin kuin alttarilla poltettavan uhrilahjan
hän otti heidät vastaan.
7 Kun tilinteon hetki koittaa,
he loistavat kirkkaasti,
leimahtavat kuin kipinä olkilyhteessä.
8 He saavat hallintaansa maailman kansat,
he jakavat niille oikeutta,
ja Herra on iäti heidän kuninkaansa.
9 Ne, jotka turvaavat Herraan,
ymmärtävät totuuden,
ne, jotka luottavat hänen rakkauteensa,
saavat sijansa hänen luonaan.
Hänen pyhiensä osaksi tulee armo ja laupeus,
hän pitää valituistaan huolen.
15 Mutta oikeamieliset elävät ikuisesti. Herran luona he saavat palkkansa, ja Korkein pitää heistä huolen. 16 Herra laskee heidän päähänsä kimmeltävän kruunun, heidän kuninkuutensa kauniin tunnuksen. Oikealla kädellään hän suojaa heitä, hänen käsivartensa on heidän kilpenään. 17 Hän pukeutuu kiivautensa sotisopaan ja tekee luomakunnastaan aseen, jolla torjuu viholliset. 18 Hän pukee haarniskakseen vanhurskauden ja kypäräkseen tinkimättömän tuomion. 19 Hän ottaa kilvekseen vankkumattoman pyhyytensä 20 ja teroittaa leppymättömän vihansa miekakseen, ja koko maailmankaikkeus seuraa häntä taisteluun mielettömiä vastaan. 21 Salamat singahtavat kuin tarkkaan suunnatut keihäät, pilvistä ne iskevät maaliinsa kuin kireälle jännitetyn jousen lähettämät nuolet, 22 ja rakeet pieksevät vihaisesti kohteitaan kuin heittokoneesta lähtevä kivisade. Meren vedet syöksyvät raivokkaasti jumalattomia kohti, virrat tempaavat säälimättä heidät mukaansa. 23 Herran tuuli nousee, se iskee heihin ja myrskyn voimalla lakaisee heidät pois. Näin maailma autioituu laittomuuden tähden ja pahuus kaataa mahtajien valtaistuimet. 6:1 Kuulkaa siis, kuninkaat, kuulkaa ja ymmärtäkää! Ottakaa opiksenne, vallanpitäjät, te, joiden mahti ulottuu maan ääriin! 2 Kuunnelkaa, ihmisjoukkojen hallitsijat, te, jotka kerskailette kansojenne paljoudella! 3 Tietäkää tämä: Herralta te olette valtanne saaneet, teidän mahtinne on peräisin Korkeimmalta. Hän myös tutkii teidän tekonne ja punnitsee päätöksenne.
Epistola 31.5.
Avaa kaikkiPäivän epistola
33 Uskon voimalla esi-isät kukistivat valtakuntia, pitivät yllä oikeutta ja pääsivät näkemään lupausten täyttymisen. He tukkivat leijonien kidat, 34 sammuttivat roihuavan tulen ja välttivät miekaniskut. He olivat heikkoja, mutta he voimistuivat, heistä tuli väkeviä sotureita, he työnsivät takaisin vihollisen joukot. 35 Jotkut naiset saivat kuolleet omaisensa elävinä takaisin. Monet kidutettiin hengiltä. He olivat torjuneet heille tarjotun vapautuksen, koska halusivat parempaan ylösnousemukseen. 36 Toiset saivat osakseen pilkkaa ja ruoskaniskuja, jopa kahleet ja vankeuden. 37 Heitä kivitettiin kuoliaaksi, heitä sahattiin kahtia ja surmattiin miekalla lyöden. He joutuivat kuljeksimaan lampaan- ja vuohennahat vaatteinaan, he kärsivät puutetta, heitä ahdistettiin ja piestiin. 38 He olivat liian hyviä tähän maailmaan, ja niin heidän oli harhailtava autiomaassa ja vuorilla ja asuttava luolissa ja maakuopissa. 39 Kaikista näistä on heidän uskonsa perusteella annettu kirjoituksissa hyvä todistus, mutta sitä, mikä on luvattu, he eivät vielä saaneet. 40 Jumalalla oli näet meitä varten varattuna vielä parempaa, eivätkä he siksi voineet päästä täydellisyyteen ilman meitä. 12:1 Kun siis ympärillämme on todistajia kokonainen pilvi, pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme, 2 katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään.
Evankeliumi 31.5.
Avaa kaikkiPäivän evankeliumi
10:32 »Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa. 33 Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, sen minäkin kiellän Isäni edessä taivaissa.
37 »Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa minulle, eikä se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, kelpaa minulle. 38 Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle.
19:27 »Entä me?» kysyi silloin Pietari. »Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?»
28 Jeesus sanoi heille:
»Totisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyessä istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa. 29 Ja jokainen, joka minun nimeni tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, isästään, äidistään tai lapsistaan tai pelloistaan, saa satakertaisesti takaisin ja perii iankaikkisen elämän. 30 Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä.
Ylösnousemusevankeliumi I, aamupalveluksessa:
Siihen aikaan 16 kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. 17 Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. 18 Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. 19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 20 ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”
Päivän synaksario 31.5.
Avaa kaikkiPappismarttyyri Filosof syntyi maalaispapin perheeseen Novgorodin läänissä vuonna 1860. Valmistuttuaan loistavin arvosanoin Novgorodin pappisseminaarista hän jatkoi opintojaan Pietarin hengellisessä akatemiassa. Filosof solmi avioliiton ja sai pappisvihkimyksen vuonna 1885. Hän palveli Pyhän Andreas Kreetalaisen kirkon pappina Pietarissa. Kahdenkymmenenkuuden vuoden ajan hän toimi uskonnollis-eettisen valistusjärjestön puheenjohtajana ja arvosteli kirkkoa vastustavia liikkeitä. Hän oli myös Pietarin kaupunginvaltuuston duuman jäsenenä vuosina 1893−1917. Hän oli mukana rakennuttamassa kaupunkiin orpo- ja vanhainkoteja ja yösijoja kodittomille. Hänen ponnistuksillaan Pietariin ja sen lähiympäristöön rakennettiin kaksitoista kirkkoa.
Pyhällä Filosofilla oli suuri perhe, kymmenen lasta, ja hän eli hyvin vaatimattomasti. Hän hoiti kaikki yhteiskunnalliset luottamustehtävänsä Jumalan kunniaksi ilman korvausta. Kirkkojen rakennuskomitean puheenjohtajana hän käsitteli suuria rahasummia, mutta perheensä hän elätti antamalla yksityisopetusta. Filosofilla oli läheiset suhteet pyhään Johannes Kronstadtilaiseen (20.12.), joka oli hänen rippi-isänsä lähes 20 vuoden ajan.
Vuonna 1913 Pietarin metropoliitta Vladimir (Bogojavlenski, 25.1.) nimitti isä Filosofin Kazanin katedraalin kirkkoherraksi. Uskovat ottivat nimityksen vastaan innostuneesti. Kansa tunsi isä Filosofin ja rakasti häntä. Hänen puhujanlahjansa veti puoleensa ihmisiä, jotka kaipasivat elävää sanaa. Tsaari Nikolai II:kin pani merkille hänen puhetaitonsa pyhittäjä Serafim Sarovilaisen (2.1.) kanonisointijuhlassa ja palkitsi hänet kultaristillä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana isä Filosof luovutti kotinsa sotilassairaalaksi ja muutti perheineen pieneen valtion asuntoon. Bolševikkivallankumouksen myötä hän piti entistä enemmän opetuspuheita ja toimitti jumalanpalveluksia vaaroista välittämättä. Tsarskoje Selossa surmattiin vallankumouksen arvostelijana tunnettu pappi Johannes Kotšurov (31.10.), ja isä Filosofin silmien edessä tapettiin pappi Pietari Skipetrov, joka oli hänen vaimonsa sisaren mies. Veriteot eivät kuitenkaan horjuttaneet pyhän Filosofin hengen lujuutta. Hän arvosteli pelottomasti bolševikkeja kirkon ambonilta, vaikka tiesi samalla, että hänen omat päivänsä olivat luetut.
Elokuussa vuonna 1918 pyhä Filosof ja hänen kaksi vanhinta poikaansa Boris ja Nikolai pidätettiin kotonaan. Molemmat pojat olivat upseereita, Nikolai myös sotilaslääkäri. Pidätettäessä pyhä Filosof pysyi täysin rauhallisena. Pappismarttyyri Filosof teloitettiin poikiensa kanssa jossakin Suomenlahden rannalla. Ruumiit todennäköisesti heitettiin mereen. Erään silminnäkijän mukaan pyhältä Filosofilta kysyttiin, kenet ammuttaisiin ensin, hänet vai pojat. ”Pojat”, pyhä vastasi ja luki itse kuolinhetken rukouksen näiden puolesta ennen omaa teloitustaan.
Pyhä Filofei (Leštšinski) syntyi ukrainalaiseen aatelisperheeseen vuonna 1650. Hän opiskeli Kiovan teologisessa akatemiassa, meni naimisiin ja otti papinvihkimyksen. Muutaman vuoden kuluttua hänen vaimonsa kuoli, minkä jälkeen Filofei meni Kiovan luolaluostariin, jossa hänet vihittiin munkiksi. Hänet tultiin pian tuntemaan luostarissa hartaana rukoilijana ja paastoajana.
Vuonna 1701 Filofei nimitettiin Brjanskissa sijaitsevan Svenon luostarin johtajaksi. Samaan aikaan Siperian hiippakunta oli jäänyt ilman esipaimenta. Siperian metropoliitaksi nimitetty pyhä Dimitri Rostovilainen (21.9.) oli heikon terveytensä vuoksi kieltäytynyt tehtävästä ja sai Siperian sijasta johdettavakseen Rostovin hiippakunnan. Tsaari Pietari Suuri (1682−1725) kehotti Kiovan metropoliittaa etsimään Siperian hiippakunnan esipaimeneksi viisaan ja hurskaan pappismiehen. Valinta osui Filofeihin. Hänet vihittiin piispaksi vuonna 1702 ja lähetettiin Tobolskiin Siperiaan mukanaan oppineita munkkeja ja hurskaita nuoria ihmisiä.
Pyhä Filofei kaitsi 25 vuoden ajan valtavaa hiippakuntaansa, joka ulottui Uralilta aina Kiinan rajalle ja Tyynelle valtamerelle asti. Siperian pakanakansojen vastustuksesta välittämättä hän järjesti lähetysmatkoja Uralille, Kamtšatkan niemimaalle ja Mongoliaan. Hän kastatti yli 400 000 vierasheimoista pakanaa, ja hänen aikanaan eri puolille Siperiaa rakennettiin lähes 300 kirkkoa. Työtä vaikeutti hiippakunnassa vallitseva epäjärjestys sekä pappien huono koulutus ja köyhyys. Pyhä Filofei perusti Tobolskiin papiston lapsille tarkoitetun koulun, jossa opettajina toimivat Kiovasta tulleet munkit. Hän rakennutti tulipalossa tuhoutuneen Tjumenin Pyhän Kolminaisuuden luostarin uudelleen kivestä. Siitä tuli siten Siperian ensimmäinen kivestä rakennettu luostari. Sairastuttuaan vakavasti hän vetäytyi tuohon luostariin ja vihkiytyi suureen skeemaan ottaen nimekseen Feodor. Hänen aikomuksenaan oli omistaa loppuelämänsä rukoukselle, mutta Jumala sääti toisin.
Pyhä metropoliitta Johannes (ks. 10.6.), joka oli vuonna 1711 valittu Filofein seuraajaksi Tobolskin piispanistuimelle, pyysi häntä lähtemään lähetystyöhön Siperian pakanakansojen pariin. Muutaman vuoden ajan pyhä Filofei tekikin menestyksekkäästi käytännön lähetystyötä erityisesti hantien (ostjakkien) parissa. Hän julisti evankeliumia, hävitti pakanallisia uhripaikkoja ja kastoi ihmisiä.
Metropoliitta Johanneksen kuoleman jälkeen vuonna 1715 iäkäs skeema-metropoliitta Filofei sai käskyn palata Tobolskiin ja ottaa hiippakunta jälleen johtoonsa. Hoidettuaan piispallisia velvollisuuksia viiden vuoden ajan hän vetäytyi lopullisesti vanhuudenlepoon Tjumenin Pyhän Kolminaisuuden luostariin, jossa hän eli äärimmäisessä köyhyydessä saamatta edes piispalle kuuluvaa eläkettään. Koskaan hän ei kuitenkaan menettänyt kiinnostustaan Siperian lähetystyöhön. Hän teki viimeisen lähetysmatkansa 76-vuotiaana vanhuksena vuotta ennen kuolemaansa.
Toukokuun 31. päivänä vuonna 1727 pyhä skeema-metropoliitta Filofei-Feodor antoi henkensä rauhassa Herran käsiin. Hänet haudattiin Tjumenin Pyhän Kolminaisuuden luostariin kirkon ovea vastapäätä, ”että ohikulkijat tallaisivat hänen tomunsa jalkoihinsa”, kuten hän toivoi testamentissaan. Venäjän kirkko kanonisoi pyhän Filofein vuonna 1984.
Pyhä Hermeias oli iäkäs roomalainen sotilas, joka oli palvellut pitkään Rooman armeijassa Pontoksen Komanassa. Vapauduttuaan palveluksesta keisari Antonius Piuksen aikana (138–161) hän kieltäytyi eläkkeestä ja tunnusti uskovansa Kristukseen. Hänet vangittiin välittömästi ja vietiin maaherra Sebastianuksen eteen. Tämä kehotti häntä uhraamaan epäjumalille ja osoittamaan siten uskollisuutensa keisarille. Kun Hermeias kieltäytyi, alkoivat kidutukset. Ensin kiduttajat murskasivat hänen leukaluunsa ja repivät lihan irti hänen kasvoistaan. Hänet heitettiin kiehuvaan öljyyn, hänen silmänsä revittiin kuopistaan ja hänet ripustettiin kolmeksi päiväksi roikkumaan pää alaspäin. Lopulta urhea kristitty soturi mestattiin. Näin pyhä Hermeias kestettyään periksi antamatta kaikki nämä koettelemukset sai taivaallisen voitonkruunun.
Pyhä Petronilla on Rooman varhaiskirkon marttyyri joko ensimmäiseltä tai kolmannelta vuosisadalta. Hänet tunnetaan Domitillan katakombien 300-luvulla tehdystä seinämaalauksesta. Hän oli ilmeisesti Domitilla-suvun jäsen, joka kieltäytyi menemästä naimisiin Flaccus-nimisen pakanan kanssa, koska tahtoi omistautua Kristukselle. Petronillaa kunnioitettiin pyhien marttyyrien joukossa jo varhain.
On olemassa myös traditio, jonka mukaan Petronilla oli apostoli Pietarin tytär, mistä hänen kutsumanimensä juontuisi. Tämä tieto sisältyy eräisiin 500-luvun apokryfisiin teksteihin. Todennäköisempää lienee, että kyseessä olisi apostolin hengellinen tytär, jonka Pietari itse oli johdattanut uskoon.
700-luvulla pyhän Petronillan reliikit siirrettiin Rooman Pyhän Pietarin kirkkoon. Tästä Petronillan kappelista tuli sittemmin Ranskan kuninkaiden hautapaikka. Michelangelo teki kuuluisan Pieta-veistoksensa alun perin juuri tätä kappelia varten. Kappeli purettiin Pietarin kirkon rakennustöissä vuonna 1606, mutta reliikit ovat uudessa Petronillan kappelissa, jonne ranskalaiset tapaavat yhä kokoontua messuun aina Petronillan muistopäivänä.
Kuvataiteessa Petronilla on joskus esitetty avainnipun kanssa apostoli Pietarin tapaan.
Merkkien ja lyhenteiden selitykset
(ap) aamupalvelus
ap. apostoli
ap. v. apostolien vertainen
(ep) ehtoopalvelus
kk:t kanssakilvoittelijat
m. marttyyri
nm. neitsytmarttyyri
p. pyhä
pm. pappismarttyyri
pr. profeetta
pt. pyhittäjä
ptm. pyhittäjämarttyyri
sm. suurmarttyyri
t. tunnustaja
um. uusmarttyyri
vs. vuosisata
† kuolinvuosi
✚ paastopäivä
✜ suuri ylistysveisu lauletaan
✱ ehtoopalveluksessa Autuas se mies, parimiat; aamupalveluksessa polyeleo, suuri ylistysveisu lauletaan; tarkemmat merkinnät päivän kohdalla
✲ vigilia toimitetaan
❉ suuri juhla, vigilia toimitetaan
(i) lisätietoa liturgisissa ohjeissa