Pyhä pappismarttyyri Artemon Laodikealainen
Pyhä Artemon syntyi 200-luvun alussa Syyrian Laodikeassa (nyk. Latakia). Hän sai jo nuorena piispa Sisiniukselta lukijan vihkimyksen. Hän palveli kirkkoa vuosikymmenestä toiseen ensin lukijana, sitten diakonina ja lopulta pappina. Keisari Diocletianuksen vainojen alettua 300-luvun alkuvuosina Artemon oli jo iäkäs pappi.
Eräänä päivänä Artemon meni piispansa Sisinoksen kanssa Artemiksen temppeliin ja kaatoi siellä kaikki epäjumalien patsaat. Kun maaherra Patrikios kuuli tästä poiketessaan matkallaan Laodikeaan, hän päätti tehdä lopun koko kristittyjen yhteisöstä. Ankara sairaus kuitenkin esti häntä toteuttamasta aikeitaan. Epätoivoissaan maaherra lähetti piispa Sisinokselle sanan, että tämä rukoilisi hänen puolestaan. Parantumisensa palkaksi hän lupasi antaa piispalle kultaisen patsaan. Kirkon rukousten avulla hän paranikin, mutta pysyi silti itsepintaisesti epäjumalanpalvelijana.
Palatessaan matkaltaan maaherra kulki taas Laodikean kautta ja tapasi pappi Artemonin, jota hän yritti pakottaa uhraamaan epäjumalille. Vanhus vastasi: “Toimin viisitoista vuotta lukijana lukien pyhän Raamatun tekstejä Jumalan kansalle, sitten olin 28 vuotta diakonina ja nyt olen ollut jo 25 vuotta pappina ja opettanut ihmisille hurskasta elämää. Kuinka muka voisin uhrata epäjumalille?” Lopulta Artemon oli suostuvinaan ja hänet vietiin Asklepioksen temppeliin. Hän rikkoi siellä olleet valtavat epäjumalanpatsaat. Maaherra raivostui ja määräsi, että hänen kehoaan piti raadella ja sitten panna hänet tulikuumalle ristikolle.
Legendan mukaan Artemonia seurannut hirvi sai ihmisäänen ja alkoi puhua näitä julmuuksia vastaan. Yksi sotilas yritti ampua sitä nuolella, mutta nuoli osuikin maaherran avustajaan, joka menehtyi. Artemon määrättiin heitettäväksi kuohuvaan tervapataan, mutta maaherra putosi siihen itse ja koki kauhean lopun. Lopuksi lähelle puhkesi lähde, jossa pyhä Artemon saattoi kastaa entisiä epäjumalanpalvelijoita, jotka olivat alkaneet uskoa Kristukseen nähdessään nämä ihmeet.
Kun pyhä Artemon oli voittoisasti täyttänyt tehtävänsä maan päällä, hänet vietiin lopulta mestattavaksi Balbinan – toisten tietojen mukaan Kesarean – kaupunkiin, missä hän antoi sielunsa Herransa käsiin.