Joulua ei voi ostaa eikä myydä

Oulun metropoliitta Elian paastokirje joulupaaston alkaessa.

Olemme kirkon  elämässä juuri aloittaneet  joulupaaston matkan. Jouluun liittyy aina valo. Kristuksen syntymä on tuo valo vuoden pimeimpänä aikana. Kulkiessamme paastomatkan alussa kohti tuota valoa, se näkyy toistaiseksi vain pienenä pilkahduksena pimeydessä, mutta ohjaa meitä majakan tavoin askel askeleelta kohti Betlehemiä ja Kristuksen syntymäluolaa. Ja mitä lähemmäksi tulemme, sitä voimakkaammin se valaisee meidät ja koko maan piirin. Lopulta luolan valo on niin kirkas että koko luomakunta tulee ihmettelemään suurta tapahtumaa: enkelit ja paimenet sekä itämaan tietäjät, jotka kumartavat Vapahtajan edessä kaikkien kansojen veisatessa ylistystä Kristuksen, meidän Jumalamme syntymän johdosta. 

Mutta nyt ollessamme  vasta paastomatkan alkutaipaleella on hyvä hetki pysähtyä  miettimään omaa joulupaaston matkaa. Kuinka voin parhaiten valmistautua suurta juhlaa varten? Tähän kirkko tarjoaa varsin yksinkertaisen ohjeen: hiljaisen ja yksinkertaisen elämäntavan kautta. Paastonaika haastaa meidät pysähtymään tämän hektisen ajan keskellä. Se haastaa meitä pohtimaan elämää; suhdettamme Jumalaan ja lähimmäiseen, mutta myös tähän maailmaan ja sen haasteisiin. Joulua ei niinkään tulisi suorittaa, vaan sitä tulisi elää. Elää se todeksi ja kiittäen Jumalaa kaikesta siitä mitä Hän on meille tehnyt. 

Joulun perimmäinen sanoma hukkuu aivan liian usein kaupallisen maailman tarjoamaan mielikuvaan onnellisesta joulusta keskellä tavarapaljoutta. Mutta joulua ei voi ostaa eikä sitä voi myydä, koska joulun sanoma on siinä, että Jumala tuli keskellemme ja on meidän kanssamme kaikkina elämämme päivinä. Enää ei tarvitse kulkea yksin, vaan voin luottaa siihen, että ”Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.” (Psalmi 23:4). 

Siunattua ja rauhallista joulupaaston aikaa ja valmistautumista Vapahtajan syntymän juhlaan!

+ Elia
Oulun metropoliitta