Vanhurskas Joosua Nunin poika

Joosua Nunin poika Efraimin sukukunnasta toimi ensin lainantajan ja jumalannäkijän Mooseksen uskollisena palvelijana ja myöhemmin hänen seuraajanaan kansan johtajana. Hänen nimensä oli alun perin Hoosea, mutta Mooses antoi hänelle uuden nimen lähettäessään hänet vakoilemaan Kanaanin maata (4. Moos. 13:16). Joosuan nimi viittaa ”pelastukseen”. Kreikan kielessä Joosua on sama nimi kuin Jeesus; myös nimen alkuperäinen heprealainen muoto (Jehošua) on hyvin lähellä Jeesuksen, todellisen Pelastajan, nimen heprealaista muotoa (Ješua).

Kun Jumalan kansa Egyptistä taivaltaessaan kohti luvattua maata joutui taistelemaan amalekilaisia vastaan, Joosua johti valittujen sotureiden ryhmää ja Mooses pysyi vuoren huipulla kädet kohotettuina rukoukseen (2. Moos. 17:9).

Kun Mooses Jumalan säädöksen mukaan kuoli saamatta itse astua luvattuun maahan, Jumala valitsi Joosuan johtamaan kansan yli Jordanin virran. Kun liiton arkkua kantavien pappien jalat koskettivat vettä, virta väistyi, vesi nousi ikään kuin patoutuen, ja israelilaiset saivat astua luvattuun maahan kuivin jaloin aivan niin kuin he olivat aiemmin ylittäneet Punaisenmeren Egyptistä lähtiessään. Arkkua kantavat papit odottivat kuivalla maalla keskellä jokea niin kauan kunnes koko kansa oli päässyt virran yli ja vesi palasi entisiin uomiinsa.

Kun kansa oli päässyt siihen maahan, joka tihkui maitoa ja hunajaa, Joosua ympärileikkasi kansan, ja he viettivät pääsiäistä merkiksi ikuisesta liitosta Jumalansa kanssa.

Kun Joosua oli käymässä Jerikon piiritykseen, ylienkeli Mikael ilmestyi hänelle miekka kädessään. Tunnistamatta häntä Joosua kysyi: ”Oletko meikäläisiä vai vihollisia?” Mikael lausui: ”Olen tullut tänne Herran sotajoukkojen johtajana.” Silloin Joosua lankesi kasvoilleen tuntien sekä oman arvottomuutensa että luottamuksen Herran apuun. Ylienkelin käskystä hän riisui kengät jaloistaan, sillä tuo paikka oli pyhä. Ja tapahtui, että Israelin kansa valtasi Jerikon Jumalan voimalla pelkästään torviin puhaltamalla ja kiertämällä kaupungin ympäri seitsemän kertaa liitonarkun kanssa. Eikä mikään muukaan kaupunki tai maassa ollut kansa voinut kestää Joosuan johtamien Herran palvelijoiden voimaa.

Kun israelilaiset olivat käymässä taisteluun amorilaisia vastaan Gibeonilla, Joosua pyysi selvää merkkiä siitä, että Herra olisi kansansa puolella heidän vihollisiaan vastaan. Ja Herran käskyn mukaan Joosua huusi koko kansan nähden: ”Aurinko, pysy paikallasi Gibeonissa! Kuu, ole liikkumatta Aijalonin laakson yllä!” Ja silloin aurinko todella pysäytti kulkunsa keskelle taivasta lähes koko päiväksi, kunnes Israel oli lyönyt vihollisensa. Sellaista päivää, jona Herra tällä tavalla myöntyi ihmisen pyyntöön, ei ole ollut koskaan aikaisemmin eikä myöhemmin. Näin lähellä Jumalaa oli Joosuaa. (Joos. 10:12-14)

Hallittuaan Kanaanin maata hurskaasti 27 vuotta Joosua kuoli rauhallisesti 110 vuoden iässä. Niin kuin Joosuan nimi viittaa Jeesukseen, niin myös hänen tekonsa ennaltakuvaavat meidän pelastumistamme Jeesuksessa Kristuksessa, jonka turvin me käymme kuivin jaloin kuoleman virran halki paratiisin iäisiin iloihin ja joka on meidän rinnallamme kukistamassa meidän vihollisemme, himot ja pahat henget.