Uusmarttyyri Serafim, Fanarionin piispa

Pyhä Serafim oli kotoisin Bezalan vuoristokylästä Keski-Kreikan Thessaliasta. Jo nuorena hän meni munkiksi lähellä Karditsan kaupunkia sijaitsevaan Koronan luostariin. Hän edistyi kilvoituksessaan siinä määrin, että luostarin igumeni antoi vihkiä hänet pappismunkiksi. Pian hänet valittiin Fanarionin ja Neokhorionin piispaksi.

Vuonna 1601 Larissan metropoliitta Dionysios aloitti turkkilaisia vastaan toivottoman kapinan, josta seurasi paljon verenvuodatusta. Piispa Serafim vastusti esimiehensä yritystä ja kierteli hiippakuntansa kylissä rauhoittamassa ihmisiä ja kehottamassa heitä alistumaan turkkilaiselle esivallalle. Tästä huolimatta Fanarionin linnoituksen turkkilaiset syyttivät häntä kapinallisten tukemisesta. Piispa puolustautui rauhallisesti ja sanoi heidän hyvin tietävän, että he esittävät häntä vastaan vääriä syytöksiä. Tästä ei kuitenkaan ollut apua, ja niin hänelle tarjottiin kaksi vaihtoehtoa: kääntyminen islamiin tai kuolema. Pyhä piispa kauhistui pelkkää ajatustakin Kristuksen kieltämisestä. Hän oli itse asiassa nuoresta pitäen toivonut osakseen marttyyrikilvoitusta. Hänen rangaistuksekseen määrättiin seivästäminen.

Piispa Serafim vietiin Fanarionin torille siellä olevan sypressin luo, missä hänet tapettiin työntämällä seiväs hänen ruumiinsa läpi. Hänen päänsä vietiin Trikalan kaupunkiin, missä se oli näytteillä yhdessä muiden tapettujen kapinallisten päiden kanssa pelotukseksi kristityille. Erään kristityn onnistui yöllä varastaa pää, mutta kun turkkilaiset ajoivat häntä takaa, hän heitti sen Pineosjokeen. Siellä se tarttui kalastajien verkkoihin. Lopulta se päätyi Koronan luostariin, jossa pyhä oli aloittanut kilvoituksensa, ja on siellä kunnioitettavana tänäkin päivänä. 1900-luvun jälkipuoliskolla Fanarionin kylään rakennettiin kylän oman pojan, Stagoin ja Meteoran metropoliitta Serafimin johdolla suuri kaunis kirkko pyhän marttyyripiispa Serafimin kunniaksi.

4
12