Uudet pyhittäjämarttyyrit Maria ja Matrona

Pyhittäjämarttyyri Maria syntyi vuonna 1876 ja hänen sisarensa Matrona vuonna 1882 Varjukovkan kylässä Moskovan läänissä talonpoika Naum Groševin perheeseen. Nuoruudessaan sisarukset kävivät erään selvänäkijänä pidetyn vanhuksen luona Rjazanin läänissä ja kysyivät häneltä, miten heidän tulisi elää. Vanhus sanoi heille: ”Luostariin, luostariin…”. Vuonna 1909 sisarukset menivätkin kuuliaisuussisariksi luostariin, jossa he elivät aina siihen asti, kunnes luostari vallankumouksen jälkeen suljettiin. Sen jälkeen he palasivat kotiseudulleen Moskovan alueelle. He asettuivat asumaan pieneen puutaloon Tugolesin kylään Suurmarttyyri Paraskevan kirkon lähelle. Heillä oli vihannesmaa ja lehmä; he leipoivat kirkkoleipiä liturgian toimittamista varten, olivat kirkossa alttaripalvelijoina ja siivosivat kirkon. Muuna aikana he hankkivat lisätuloja tekemällä käsitöitä. Kyläläiset pitivät sisarista heidän ystävällisyytensä tähden.

Marraskuussa vuonna 1937 Suurmarttyyri Paraskevan kirkko suljettiin ja sen papisto pidätettiin. Siitä lähtien sisaret olivat piirikunnan ainoat kirkolliset ihmiset, jotka osasivat muistella kuollutta sukulaista psalttaria lukemalla ja ylipäätään opettaa uskonasioita, kirkollista elämää ja rukouksia.

Seuraavan vuoden alussa seutua kohtasi uusi pidätysten aalto. Pappeja ei enää juuri ollut vapaana, ja pidätykset kohdistuivat maallikkoihin. Kyläneuvoston puheenjohtaja suostui antamaan väärän todistuksen Mariasta ja Matronasta. Hän kirjoitti, että he suhtautuivat vihamielisesti neuvostovaltaan ja kommunistiseen puolueeseen, toimittivat kodeissa jumalanpalveluksia, houkuttelivat kolhoosin työntekijöitä juhlapäivinä lähimpään kirkkoon 15 kilometrin päähän, toivat heille uskonnollisia kirjoja ja kertoivat heille Jeesuksen Kristuksen syntymästä, maailman luomisesta, paratiisista ja viimeisestä tuomiosta.

Helmikuun 26. päivänä vuonna 1938 sisarukset pidätettiin sellaisella kiireellä, etteivät he ehtineet edes kunnolla pukeutua. Tutkintatuomari kuulusteli Mariaa:

– Kutsuitteko te yhdessä Matronan kanssa kotiinne kolhoosin naisia ja pidittekö jumalanpalveluksia erityisesti juhlapyhinä?

– Sellaista ei ole tapahtunut. Mutta joskus kolhoosin naiset ovat itse tulleet käymään luonamme, puhumaan jostakin tai hakemaan jotakin vainajaa varten, esimerkiksi kateliinan arkkuun pantavaksi. Minä itse luen psalttaria ja rukoilen vainajien puolesta.

– Kävittekö te itse kolhoosilaisten luona ja harjoititteko uskonnollisen propagandan ohella neuvostovastaista toimintaa pyrkien häiritsemään kolhoosin työtä?

– Tuossa tarkoituksessa en ole käynyt kolhoosilaisten luona, mutta joskus erityistapauksissa kävin lukemassa psalttaria. En kuitenkaan tee mitään myyräntyötä kolhooseja vastaan enkä ole arvostellut vallitsevaa valtaa.

– Muistatteko, miten marraskuussa yhdessä sisarenne Matronan kanssa toimititte kodeissa jumalanpalvelusta ja ilmaisitte tyytymättömyytenne neuvostovaltaa vastaan kutsuen bolševikkeja antikristuksiksi?

– Sitä en muista ja kiellän neuvostovastaiset lausunnot.

– Sanotte, ettette ole toimittaneet kotonanne jumalanpalveluksia ja kuitenkin etsinnässä talostanne löytyi jumalanpalveluskirjoja, ristejä, ehtoollisastioita, papinpukuja ja muita kulttiesineitä. Miksi ette puhu totta?

– Myönnän, että minulta löytyi mainittuja esineitä, mutta ne kuuluvat kirkolle. Ne ovat olleet minulla säilytettävänä papin pidätyksestä ja kirkon sulkemisesta lähtien, mutta minä ja sisareni emme ole toimittaneet palveluksia psalttarin lukemista lukuun ottamatta.

– Sanokaa, tunnustatteko syyllistyneenne neuvostovastaiseen toimintaan ja agitaatioon tarkoituksenanne vahingoittaa neuvostovaltaa ja kolhoosia?

– Ei, sitä en tunnusta.

Samalla tavoin kuulusteltiin sisar Matronaa.

– Kertokaa, mitä työtä olette tehneet asuessanne Tugolesin kyläkirkon vieressä? Onko luonanne käynyt kolhoosilaisia ja mistä olette keskustelleet?

– Jo kaksikymmentä vuotta minä ja sisareni Maria olemme avustaneet kirkossa jumalanpalveluksissa ja saaneet elantomme kirkon varoista. Luonamme on joskus käynyt kauempaa tulleita ihmisiä, jotka ovat jääneet yöksi. Mutta kolme kuukautta sitten kirkko suljettiin eikä yöpyjiä siksi enää ole. Olemme keskustelleet uskonnollisista asioista.

– Sanokaa, toimitatteko kotonanne jumalanpalveluksia ja keitä luonanne käy?

– Kotona emme pidä jumalanpalveluksia, mutta kolhoosilaisille ja muille vieraillemme olen kertonut Kristuksesta.

Kuuliaisuussisaret Maria ja Matrona tuomittiin kuolemaan ja heidät siirrettiin sisäasiainkomissariaatin vankilaan Moskovaan. Heidät telotettiin ampumalla Butovon ampumaradalla Moskovan laidalla ja haudattiin tuntemattomaan joukkohautaan.

Pyhiesi rukouksien tähden Herra Jeesus Kristus armahda meitä. Aamen.

7
3