Akatistos-hymni on nimensä mukaisesti seisaaltaan veisattava ylistysveisu. Eri pyhille veisattavia akatistoksia on lukuisia, mutta aivan ensimmäinen niistä on laadittu Jumalansynnyttäjälle. Hymnin historia ulottuu 600-luvulle.
Vuonna 626 keisari Heraklios soti idässä persialaisia sotajoukkoja vastaan: tästä kuultuaan myysialaisten ja skyyttalaisten hallitsija päätti hyökätä Bysantin pääkaupunkia vastaan. Tilanne vaikutti jo epätoivoiselta, jolloin silloinen patriarkka Sergios päätti toimittaa ristisaaton Kristuksen käsittätehdyn ikonin, pyhän ristin palan sekä Jumalanäidin viitan kera. Ihmeellinen myrsky tuhosi vihollislaivaston, joka oli lähellä Jumalansynnyttäjän Blakhernain kirkkoa, ja bysanttilaiset saivat torjuttua hyökkäyksen. Tästä kiitokseksi patriarkka määräsi toimitettavaksi kokoöisen palveluksen, jossa seisaaltaan veisattiin kiitoshymni Jumalansynnyttäjälle, kaupunkien kaupungin suojelijalle. Tästä johtuu veisun nykyään käytettävä nimitys Akatistos, joka on kreikkaa ja tarkoittaa ”ei istuen”.
Akatistoksen kreikankielisen version aluksi on lisätty myöhemmin hymni, joka viittaa taisteluun: ”Sinulle, oi Jumalansynnyttäjä, voitolliselle sotajoukkojen johtajalle, minä, sinun kaupunkisi, vaaroista päästyäni veisaan sinulle voittovirren: pelasta meidät kaikista vaaroista!”
Kukin Akatistos-hymnin osa sisältää runsaasti arkkienkeli Gabrielin ilotervehdystä jäljitteleviä ”Iloitse”-jaksoja. Veisu jakaantuukin sisällöllisesti kahteen kahdentoista säkeistön ryhmään. Ensimmäinen kertoo Jeesuksen lihaksitulon ihmeestä. Enkelin ilotervehdyksestä edetään Johannes Kastajan äidin, Elisabetin, kohtaamiseen, lapsen syntymään, tietäjien tuomiin lahjoihin, pakoon Egyptiin ja lopulta Kristuksen temppeliintuomisen tapahtumiin.
Toinen kahdentoista säkeistön ryhmä taas kuvailee Jumalanäidin dogmaattista eli uskonopillista asemaa. Tämän ajattelun keskuudessa on itse Kristus: Mariaa kutsutaan hänen ”eläväksi temppelikseen” ja ”lampuksi, joka johtaa Jumalan tuntemiseen”. Näillä ilmaisuilla haluttiin korostaa opetusta Kristuksen kahdesta luonnosta. Veisu päätetään Jumalanäidin ylistykseen: ”Oi puhtain Äiti, kaikkia pyhiä pyhemmän Sanan synnyttäjä, ota nyt vastaan kantamamme ylistys…”
Jumalansynnyttäjän akatistos -hymni on varmasti seurakunnissa kiitosakatistoksen (luomakunnan akatistos) ohella eniten veisattu akatistos. Sillä on oma erityinen paikkansa myös kirkkovuodessa: suuren paaston viidennen viikon lauantain aamupalvelus on omistettu Jumalansynnyttäjän Akatistos-hymnille.
Voit kuunnella Jumalansynnyttäjän akatistoksen täältä: https://www.youtube.com/watch?v=-6cU0z9Ped0&list=RD-6cU0z9Ped0&start_radio=1
Akatistoksen teksti löytyy mm. Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n pienestä Ortodoksisesta hartauskirjasta. Kirjaa on saatavilla ONL ry:n verkkokaupassa (hinta 4,50€): https://onl.fi/kauppa/kirjat/hartauskirja/RKOH15