Pyhittäjä Loot

Abba Loot kilvoitteli Egyptin erämaassa neljännellä tai viidennellä vuosisadalla. Kerran eräs veli tuli tapaamaan häntä murehtien tekemäänsä syntiä niin, ettei voinut istua paikoillaan vaan kulki edestakaisin. Loot kysyi, mikä häntä vaivasi. ”Olen tehnyt suuren synnin. En kykene tunnustamaan sitä isille.” Loot vastasi: ”Tunnusta se minulle, niin minä kannan sen.” ”Olen langennut haureuteen ja uhrannut epäjumalille.” Abba Loot rauhoitti ja lohdutti häntä sanoen: ”Ole luottavainen. Mikään synti ei ole Jumalan armoa suurempi. Aina on katumusta. Mene ja istu keljassasi ja paastoa kaksi viikkoa. Syö vain joka toinen päivä, ja minä kannan kanssasi puolet sinun synnistäsi.” Kului kolme viikkoa, minkä jälkeen Jumala ilmoitti Lootille, että veljen katumus oli hyväksytty ja synti annettu anteeksi. Veli pysyi lopun ikänsä kuuliaisena Lootille.

Kerran abba Loot lähti kysymään sanaa abba Josefilta. Loot kertoi rukoilevansa voimiensa mukaan, paastoavansa hiukan, mietiskelevänsä, varjelevansa hiljaisuutta ja pitävänsä mielensä puhtaana pahoista ajatuksista voimiensa mukaan. ”Mitä muuta minun olisi tehtävä?”, Loot kysyi. Silloin abba Josef nousi, levitti kätensä kohti taivasta ja hänen sormensa muuttuivat kuin kymmeneksi tulenliekiksi. Josef lausui: ”Jos tahdot, voit muuttua kokonaan tuleksi.”

Abba Lootin aikana luostarin veljet alkoivat vuosi vuodelta höllentää isiltä perimiään kilvoituksia. Kerran veljestö puhui yhteisen aterian aikana joutavuuksia niin kovaa, että luentaa oli vaikea kuulla. Silloin abba Loot nousi puhumaan: ”Monta kertaa olen kuullut vieraiden ja maailmassa elävien sanovan, että me suhtaudumme isien ohjeisiin liian kevyesti. He sanovat, että meitä on vaikea uskoa munkeiksi. Mitä te siis haluatte tehdä? Korjaatteko velton käytöksenne ja pidätte isien käskyt, vai täytyykö minunkin lähteä luotanne?” Veljet päättivät korjata tapansa kuultuaan abba Lootin kehotuksen sanat.