Pyhittäjä Kyrillos Paroslainen

Pyhä Kyrillos (Papadopoulos) syntyi vuonna 1748 Marpissan kylässä Paroksen saarella. Hän lähti kotisaareltaan opiskelemaan Athosvuorella toimivaan Athoniaksen kouluun. Siellä hänen opettajanaan oli pyhä Athanasios Paroslainen (24.6.). Kyrillos vihkiytyi munkiksi ja toimi monta vuotta Athoniaksen koulussa opettajana. Hän oli läheisessä yhteydessä monien Pyhän vuoren hesykastimunkkien kanssa.

Tieto Kyrilloksen hurskaasta elämästä ja oppineisuudesta kiiri myös ekumeenisen patriarkan korviin, joka nimitti hänet Aigeianmeren alueen saarnaajapapiksi. Jäljitellen pyhän Kosmas Aitolialaisen (24.8.) esimerkkiä Kyrillos heti uudelle paikkakunnalle saavuttuaan pystytti suuren puisen ristin paikkaan, jossa aikoi opettaa. Hän käytti puheissaan yksinkertaista ja voimakasta kieltä, painotti katumuksen tarpeellisuutta ja evankeliumin opetuksiin sitoutumista. Paitsi erinomainen puhuja hän oli myös lahjakas opettaja ja syvähenkinen rippi-isä. Pyhä into siivitti häntä samalla tavoin kuin Johannes Kastajaa ja profeetta Eliaa, eikä hän kaihtanut tarpeen vaatiessa nuhtelemasta paikallisia piispoja ja vallanpitäjiä. Koko toimintansa ajan hän sai usein uhkauksia ja joutui pahoinpidellyksi. Turkkilaiset vallanpitäjät yrittivät useamman kerran tappaa hänet siinä kuitenkaan onnistumatta.

Taisteltuaan kauan uskon totuuden puolesta Kyrillos palasi kotisaarelleen Parokselle. Siellä hän asui ensin Pyhän Antonioksen luostarissa muiden samanmielisten munkkien kanssa. He olivat kaikki niin sanottuja kollybadeja (Κολλυβάδες), jotka olivat omistautuneet puolustamaan vanhoja unohtuneita kirkollisia traditioita, muun muassa usein tapahtuvaa osallistumista pyhään ehtoolliseen sekä sitä, että vainajien muistopalveluksia ei kuulu toimittaa sunnuntaisin. Erimielisyyksien seurauksena kollybadit karkotettiin Athosvuorelta, jonka jälkeen he perustivat luostariyhteisöjä muun muassa Kreikan saarille. Pian heidän korostuksensa kuitenkin todettiin aiheellisiksi ja ne palautettiin ortodoksisen kirkon yleiseen käytäntöön. Myöhemmin Kyrillos perusti saarelle metsän keskelle Langadaksen pyhän Georgioksen ja Kristuksen kirkastumisen pienen luostarin.

Opetustaidon lisäksi Jumala soi Kyrillokselle myös parantamisen lahjan ja ihmeiden tekemisen armon. Hänen uskonsa oli niin suuri, että hän pystyi puhkaisemaan luostariinsa vesilähteen vain lyömällä kalliota sauvallaan.

Pyhä Kyrillos veti puoleensa uskovia, jotka tahtoivat hänet rippi-isäkseen. Hänen vaikutuksestaan isä Filoteos (Georgiu), johon hän oli tutustunut Athoksella, asettui myös Parokselle. Siellä tämä jälleenrakensi historiallisen Longovardan luostarin.

Pyhittäjä Kyrillos siirtyi Herransa luo 85-vuotiaana vuonna 1833. Paroslaiset kutsuvat hänen ja isä Filoteoksen vuosikymmeniä saarensa kulta-ajaksi.