Pyhittäjä Joona Kliimolainen, Karjalan pyhä
Pyhittäjä Joona oli Novgorodin hallitusmies Johannes Klimentovin poika ja alkuperäiseltä nimeltään myös Johannes. Hän kävi kauppaa Karjalassa. Ollessaan vuonna 1490 palaamassa suolalastin kanssa Novgorodiin Johannes joutui Äänisellä myrskyyn. Hän rukoili ja lupasi vihkiytyä munkiksi ja omistaa loppuelämänsä Jumalalle, jos vain selviäisi hengissä. Myrsky heitti hänet Kliimonsaarelle (ven. ostrov Klimenets). Kun Johannes palvelijoineen rukoili ja kiitti Jumalaa pelastumisestaan, hän kuuli äänen, joka käski hänen rakennuttaa luostarin Pyhän Kolminaisuuden kunniaksi. Samalla hän löysi rantakatajikosta ihmeellisesti Pyhän Kolminaisuuden ikonin. Hän pystytti ristin paikalle, johon myrskyaallot olivat hänet heittäneet, sekä pienen tsasounan siihen, mistä oli löytänyt ikonin.
Palattuaan Novgorodiin Johannes määräsi suuren omaisuutensa käytöstä ja vihkiytyi munkiksi saaden nimen Joona. Sitten hän palasi Kliimonsaarelle ja rakennutti sinne kaksi kirkkoa, joista toinen pyhitettiin Pyhälle Kolminaisuudelle ja toinen pyhälle Nikolaokselle, merenkävijöiden ja matkustajien suojelijalle. Kirkkojen yhteyteen hän rakennutti keljoja ja perusti Pyhän Kolminaisuuden ja Nikolaoksen luostarin. Tämä tapahtui vuoden 1520 tienoilla. Moskovan metropoliitta Varlaam (1511−1521) lahjoitti kirkkoja varten antiminssit. Hän olisi halunnut nimittää Joonan luostarin johtajaksi, mutta tämä kieltäytyi ja igumeniksi asetettiin novgorodilainen pappismunkki Tiihon.
Pyhittäjä Joona kilvoitteli tavallisena munkkina, kunnes nukkui autuaaseen kuolonuneen 6. kesäkuuta vuonna 1534. Hänet haudattiin Pyhän Nikolaoksen kirkon viereen ja haudalle rakennettiin aikanaan ensin rukoushuone ja myöhemmin 1700-luvun puolivälissä Vanhurskaiden Sakariaan ja Elisabetin kirkko.