Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen, Karjalan valistaja

Pyhittäjä Joona oli kotoisin Šoksan kylästä Äänisjärven lounaispuolelta ja oli todennäköisesti karjalainen. Hän kilvoitteli ensin Syvärin luostarissa, mutta perusti myöhemmin, luultavasti 1570-luvulla, Jaasjärven luostarin kivikkoiseen erämaahan noin 17 kilometrin päähän kotiseudultaan. Luostariin rakennettiin puukirkko, joka pyhitettiin Jumalansynnyttäjän ilmestymiselle. Kirkossa oli sivualttari pyhälle Nikolaos Ihmeidentekijälle. Joonan luokse kokoontui kahdeksan hengen veljestö, joka kilvoitteli erämaassa, viljeli elannokseen peltoa ja hoiti karjaa.

Pyhittäjä Joona näki paljon vaivaa luostarin hyväksi. Hän kaivoi omin käsin kanavan Jaasjärvestä läheiseen Heinäjärveen tehdäkseen kalastuksen helpommaksi. Luostarin asioissa hän ratsasti hevosella syrjäisiä metsäpolkuja pitkin. Luostarissa on näiltä ajoilta säilytetty kahta Joonalle kuulunutta nahkaista satulalaukkua. Hän myös veisti ja kaiversi puusta jumalanpalveluksissa tarvittavia astioita. Niistä on säilynyt visakoivusta valmistettu kauha, jota käytettiin liturgiassa ns. lämpimyyden eli kuuman veden antamiseen.

Joonan elämän pyhyys ja hänen työnsä luostarin hyväksi tuottivat hänelle mainetta ja toivat luostarille ylhäisiä suojelijoita. Tsaari Vasili Šuiski (1606-1610) lahjoitti luostariin Joonan eläessä jumalanpalveluskirjoja ja antoi sen käyttöön peltoja, metsää ja kalastusoikeuksia. Kilvoituksillaan Joona sai osakseen myös Solovetskin luostarin igumenien Jakobin (1581-1597) ja Irinarkin (1613-1626, muistopäivä 17.7.) sekä Novgorodin metropoliitan Isidorin rakkauden ja kunnioituksen. He kaikki tekivät lahjoituksia köyhälle luostarille. Vuonna 1628 Jaasjärven luostarissa oli jo kaksi kirkkoa. Pyhittäjä Joonan tarkkaa kuolinaikaa ei tiedetä. Todennäköisesti hän kuoli 1500-luvun lopussa tai 1600-luvun alussa. Hänen pyhäinjäännöksensä on haudattu luostarin kellotornin alle.