Pyhittäjä Elias Uusi Sisilialainen

Pyhittäjä Elias syntyi vuoden 823 tienoilla jalosukuiseen perheeseen Sisilian Ennassa ja sai kasteessa nimen Johannes. Jo lapsena hän rukoili lakkaamatta. Kun hän oli vielä hyvin nuori, rannikoita ryöstelevät muslimit vangitsivat hänet ja myivät hänet orjaksi Pohjois-Afrikkaan. Varakas kristitty kauppias osti hänet ja nähtyään hänen hurskautensa ja viisautensa uskoi hänelle asioidensa hoidon. Tehtävistään huolimatta nuorukainen kasvoi hyveissä, ja sekä kristityt että muslimit ihailivat häntä. Kauppiaan vaimo ihastui häneen ja yritti kaikin keinoin vietellä hänet, mutta Johanneksen kieltäydyttyä hän valehteli miehelleen, että orja oli yrittänyt ottaa hänet väkivalloin. Kauppias rankaisi Johannesta, mutta kun hän sai vaimonsa kiinni itse teossa toisen vieraan miehen kanssa, hän ymmärsi Johanneksen viattomuuden ja antoi hänen mennä.

Johannes sai ilmestyksessä parantamisen lahjan, ja monet ihmiset tulivat hänen luokseen. Parannettuaan heidän sairautensa hän opetti heille kristinuskoa, jolloin monet pyysivät saada kasteen. Hän kierteli saarnaamassa evankeliumia ja teki pyhiinvaelluksen Palestiinaan, missä Jerusalemin patriarkka Elias III vihki hänet munkiksi antaen hänelle saman nimen, jota itse kantoi.

Munkki Elias vietti kolme vuotta askeesissa Siinain vuorella ja matkusteli Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Sitten hän palasi taas Sisiliaan, asui Palermossa ja Taorminassa ja perusti vuoden 880 tienoilla bysanttilaisen luostarin Saline Jonicheen Calabrian maakuntaan ja toimi sen johtajana. Kun hän joutui taas kerran pakenemaan muslimijoukkoa, hän lähti Kreikan Patrakseen ja lopulta Santa Cristinaan Italian Aspromonten vuoristossa.

Vuoden 900 tienoilla hän perusti luostarin Aulinaksen vuorelle Italian eteläkärkeen, Palmin lähelle. Nykyisin vuorta kutsutaan hänen mukaansa Pyhän Eliaksen vuoreksi. Keisari Leo VI kutsui vanhuksen Konstantinopoliin. Tällä matkalla jo iäkäs pyhittäjä Elias sairastui ja nukkui pois rauhassa 17.8.903 Tessalonikan lähellä. Keisari olisi halunnut siirtää Eliaksen reliikit Konstantinopoliin, mutta luettuaan kirjeen, jossa Elias pyysi, että hänen ruumiinsa vietäisiin hänen luostariinsa Sisiliassa, hän uskoi reliikkien siirron eräälle ylhäiselle calabrialaiselle, joka asui Konstantinopolissa. Luostarin munkit ottivat kunnioittavasti vastaan kallisarvoiset reliikit, joiden kautta tapahtui monia ihmeitä.