Pyhittäjä-äiti Teodora
Pyhittäjä Teodora oli ylhäisen patriisin Teofiloksen ja hänen vaimonsa Teodoran tytär. He olivat pitkään olleet lapsettomia ja rukoilleet hartaasti pyhää Herran äidinäitiä Annaa suomaan heille lapsen. Herra antoikin heille tyttären, joka sai äitinsä mukaan nimekseen Teodora. He omistivat hänet Jumalalle, kuten olivat luvanneet, ja luovuttivat hänet jo lapsena kasvatettavaksi Rigidionin Pyhän Annan luostariin. Siellä Teodora eli minkään häiritsemättä opiskellen pyhiä kirjoituksia ja edistyen hyveissä igumenian viisaassa ohjauksessa.
Jonkin ajan kuluttua keisari Leo III (717–741) nimitti poikansa Kristoforoksen kanssahallitsijakseen ja ryhtyi etsimään hänelle puolisoa. Kirkon periaatteita halveksien hän haetutti Teodoran pois luostarista ja pakotti hänet tulemaan Konstantinopoliin. Häävalmistelut alkoivat ja hääkammiokin oli jo koristeltu. Mutta tapahtui sananlaskun mukaan: ”Ihminen päättää, Jumala säätää.” Skyytit hyökkäsivät yllättäen keisarikuntaa vastaan. Leo lähetti hyökkäystä torjumaan Kristoforoksen sotajoukkoineen, ja tämä kaatui heti ensimmäisessä yhteenotossa.
Kun Teodora kuuli uutisen, hän lähti salaa palatsista mukanaan saamiaan kultaa, hopeaa, jalokiviä ja kallisarvoisia kankaita. Hän palasi takaisin luostariinsa kiittäen ja ylistäen Jumalaa, joka oli sallinut hänen jatkaa rakastamaansa neitseellistä kilvoitteluelämää. Kun hänen lähtönsä havaittiin, Leon toinen poika lähti etsimään häntä luostarista. Tällä välin Teodora oli jo ehditty vihkiä nunnaksi ja hän käytti vaatimatonta nunnanpukua, eikä prinssi enää tahtonut painostaa häntä.
Ollessaan nyt vapaa kilvoittelemaan Teodora alkoi paastota ankarasti, niin että hän näytti olevan pelkkää luuta ja nahkaa. Hänellä oli vain yksi karhea puku, jota hän käytti kesät talvet. Suurimman osan yötä hän vietti rukoillen, ja sen vähän minkä hän nukkui, hän lepäsi kivenmuhkuroiden päällä. Hän käytti lihansa kukistamiseen myös rautakahleita, jotka hiersivät hänen ruumiiseensa löyhkääviä haavoja. Näin kilvoittelemalla ja kantaen joka päivä Kristuksen kuolemaa ruumiissaan Teodora eli luostarissa monia vuosia ja siirtyi sitten taivaallisen Kuninkaan palatsiin.