Pyhät Zaragozan marttyyrit Optatus ja hänen seitsemäntoista kumppaniaan sekä neitsytmarttyyri Encratis

Pyhä Optatus ja seitsemäntoista hänen kanssaan kärsinyttä kristittyä elivät keisari Diocletianuksen vainojen aikaan (289–305). He kaikki saivat marttyyrien kruunut vuonna 304 Zaragozan kaupungissa Pohjois-Espanjassa. Kaikkien Optatuksen marttyyritovereiden nimiä ei tiedetä, mutta heidän joukossaan oli neljä Saturninusta sekä Caius ja Crementius.

Zaragozan kaupungissa eli myös neitsyt Encratis, jonka sisimmässä paloi harvinaisen voimakas rakkaus Jumalaa kohtaan. Encratis joutui myös pidätetyksi vainojen aikaan ja häntä kidutettiin käsittämättömän raa’asti. Encratista murjottiin ja raadeltiin, hänen sisäelimiään revittiin ulos ja hänen rintojaan leikeltiin. Näistä kidutuksista huolimatta ihmeellisen elinvoimainen Encratis pysyi hengissä. Hänet heitettiin vankilaan, ja hiljalleen hänen haavansa ja ruhjeensa alkoivat jopa parantua. Lähteissä ei kerrota pyhän Encratiksen kuolemasta, joten on mahdollista, että hän säilyi hengissä vainojen ajan yli.

Pyhien marttyyrien Optatuksen, seitsemäntoista hänen kanssaan kärsineen sekä pyhän neitseen Encratiksen elämäkerrat ovat säilyneet runoilija Aurelius Prudentius Clemensin teksteissä. Prudentius oli itsekin kotoisin Zaragozasta ja eli 300-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.