Pyhät marttyyrit Fileas, Thmuisin piispa, ja Filoromos, salakristitty
Pyhä Fileas oli sivistynyt, rikas ja jalosukuinen egyptiläinen, joka työskenteli valtionhallinnossa ja harrasti filosofiaa. Aikuisiällään hän kääntyi kristityksi, ja hänestä tuli Thmuisin piispa.
Keisari Diocletianuksen (284–305) suuren vainon aikana vuonna 303 Fileas pidätettiin ja vietiin vankilaan. Sieltä hän kirjoitti hiippakuntansa kristityille ylevän kirjeen, jossa hän kuvasi kristittyjen kidutuksia ja heidän kestävyyttään: ”Kristusta kantaen marttyyrit kestävät kaikki mahdolliset kärsimykset, mitä pahuus vain voi keksiä, eikä vain kerran, vaan joissain tapauksissa kahdestikin. Aseistetut vartijat eivät kilpaile ainoastaan keksimällä toinen toistaan hurjempia uhkauksia, vaan myös toteuttamalla ne. Mutta kristityt eivät horju, sillä täydellinen rakkaus karkottaa pelon.”
Pyhä Fileas vietiin prefekti Culcianuksen kuulusteltavaksi. Prefekti oli vaikuttunut Fileaksen suuresta maallisesta omaisuudesta eikä voinut ymmärtää, miksi tämä ei voinut uhrata keisarien kunniaksi ja elää rauhassa mukavaa elämää. Fileas kieltäytyi tyynesti uhraamasta eikä suostunut edes teeskentelemään uhraavansa. ”Ainoa Jumalalle sovelias uhri on puhdas sydän, vilpitön elämä ja nuhteeton puhe”, hän totesi. Fileas kertoi prefektille, että Kristus, todellinen Jumala, on kuollut syntiemme tähden ja noussut omalla voimallaan, ja Häneen yhdistymällä mekin voimme saavuttaa ikuisen elämän. Fileas ei lainkaan pelännyt kuolemaa vaan päinvastoin pyysi: ”Suo minulle suurin mahdollinen armo ja hoida oma velvollisuutesi viivyttelemättä.”
Fileaksen puolustusasianajaja, nuori vaimo, lapset ja muita sukulaisia heittäytyivät hänen jalkoihinsa ja vaativat häntä muuttamaan mieltään, mutta hän pysyi horjumattomana kuin kallio aaltojen keskellä. Hän piti katseensa Jumalassa ja ilmoitti varsinaisen perheensä olevan apostolit ja marttyyrit.
Prefekti kysyi Fileakselta, oliko Kristus Jumala. Fileas vastasi: ”Kyllä. Mutta Hän ei puhunut itsestään Jumalana vaan osoitti sen ilmentämällä Jumalan voimaa. Hän toteutti käytännössä Jumalan tekoja voimallaan. Hän puhdisti lepraisia, sai sokeat näkemään, kuurot kuulemaan, rammat kävelemään, mykät puhumaan, paransi halvaantuneita, herätti kuolleita eloon.” Prefekti kysyi vielä, että eikö Jeesus ollut kuitenkin aivan tavallinen mies, jota ei voisi edes verrata todellisiin suurmiehiin kuten Platoniin? Fileas totesi, että Hän todella oli Platoniakin suurempi.
Fileas tuomittiin kuolemaan. Hänen veljensä yritti vielä väittää Fileaksen pyytäneen armahdusta, mutta Fileas kumosi tämän itse sanomalla Culcianukselle: ”Älä kuuntele tuota onnetonta miestä. En lainkaan halua kumota tuomiotani vaan olen päinvastoin suuressa kiitollisuudenvelassa keisareille, sinulle ja koko hoville, sillä teidän avullanne minusta tulee Kristuksen kanssaperillinen ja saan vielä tänään omakseni Hänen valtakuntansa.”
Fileaksen kuulustelun aikana Filoromos-niminen virkamies, joka oli ollut salaa kristitty, ei enää malttanut pysyä hiljaa vaan huudahti Fileaksen sukulaisille: ”Miksi haluatte tämän uskovaisen miehen tulevan uskottomaksi Jumalalleen? Ettekö näe, että hänen silmänsä eivät enää näe teidän kyyneliänne? Maalliset kyyneleet eivät voi liikuttaa miestä, jonka silmät katselevat jo taivaan kirkkautta.” Tapahtumia seurannut väki raivostui näistä sanoista ja vaati prefektiä mestauttamaan molemmat välittömästi.
Pyhät marttyyrit Fileas ja Filoromos vietiin pois ja mestattiin. Heidän jalo kilvoituksensa tapahtui vuonna 306.