Pyhät marttyyrit Epipodius ja Aleksander Lyons’laiset
Kristittyjä vainonneen keisari Marcus Aureliuksen valtakaudella (161–180) Lyonsin (Lugdunensis) alueella elävät pakanat luulivat onnistuneensa tappamaan kaikki seudun kristityt. Lyonsista pakenivat hengissä kuitenkin kristityt Epipodius ja Aleksander, jotka olivat olleet ystäviä lapsuudesta asti. He löysivät turvapaikan erään kaupungin ulkopuolella asuvan kristityn lesken luota. Lopulta heidän piilopaikkansa löydettiin ja heidät pidätettiin.
Epipodius ja Aleksander tuotiin tuomarin eteen. Tämä alkoi pilkata heitä ja sanoi Epipodiukselle: ”Me palvomme jumalia ilkamoiden ja juhlien. Te kristityt seuraatte surullista uskontoa. Te palvotte miestä, joka naulittiin ristille. Hän tuomitsee kaikki elämän ilot, ja on mielissään, kun hänen seuraajansa uuvuttavat itsensä paastolla.” Sanottuaan tämän tuomari jatkoi: ”Olisi harmi, jos nuori mies kuolisi tuollaisen huonon asian vuoksi.” Näillä puheillaan tuomari yritti saada Epipodiuksen ja Aleksanderin luopumaan uskostaan.
Ystävykset pysyivät kuuroina tuomarin sanoille ja julistivat urheasti olevansa kristittyjä. Tuomari hämmästyi Epipodiuksen ja Aleksanderin rohkeutta. Pakanoista koostuva yleisö alkoi kuitenkin huutaa, ja sen ärtymys tarttui tuomariinkin. Niin paljon verta oli vuodatettu ja kaikkia kristittyjä ei ollut vieläkään tuhottu! Tuomari määräsi, että ystävykset oli erotettava. Nuorempaa Epipodiusta alettiin kiduttaa, mutta hän ei suostunut kieltämään Kristusta. Tämän vuoksi pyhä Epipodius mestattiin miekalla ja hän sai Jumalalta marttyyrin kruunun.
Kaksi päivää Epipodiuksen kuoleman jälkeen tuomari käski tuoda eteensä Aleksanderin. Hän yritti järkyttää tätä kuvailemalla marttyyrien kärsimyksiä. Aleksander ei kuitenkaan taipunut tuomarin säikyttelyn alla. ”Luuletko voivasi pelotella minua kidutuksilla, joita niin monet marttyyrit ovat kestäneet”, Aleksander kysyi tuomarilta. ”Sinä vain lisäät haluani seurata heitä”, hän totesi. Kolme miestä vuoron perään alkoi ruoskia ankarasti Aleksanderia. Tämän jälkeen tuomari määräsi hänet ristiinnaulittavaksi. Pyhä Aleksander kuoli heti, kun hänet kiinnitettiin ristille. Pyhät Epipodius ja Aleksander saivat Herralta marttyyrien kruunut vuonna 178.