Pyhät Johannes ja Maria Ustjugilaiset

Tataarivallan aikana venäläiset joutuivat maksamaan veroa kaanille. Ustjugissa oli 1200-luvun lopussa kaanin veronkantajana rahanahne ja röyhkeä tataari nimeltä Buga. Kansa vihasi häntä, mutta ei voinut muuta kuin alistua hänen valtaansa. Kerran Buga sattui näkemään erään kunnioitusta nauttivan kaupunkilaisen tyttären Marian ja ihastui häneen. Hän otti Marian panttivangikseen. Eivät Marian pyynnöt ja kyyneleet eivätkä vanhempien lahjat saaneet häntä vapauttamaan tyttöä. Silloin ustjugilaisten mitta tuli täyteen ja he päättivät surmata Bugan. Tämä huomasi olevansa vaarassa. Marian neuvosta hän kääntyi kristityksi ja solmi Marian kanssa kristillisen avioliiton. Kasteessa hän sai nimen Johannes.

Johannes ei kääntynyt kristinuskoon vakaumuksesta vaan pelkästä pelosta vapautuakseen kuolemanvaarasta. Kuitenkin hurskaan kristityn vaimon neuvot ja ennen kaikkea tämän äärimmäisen hyveellinen elämä koskettivat pian hänen sydäntään ja herättivät rakkauden kristinuskoon. Kyynelet silmissä hän kuunteli Marian kertomuksia ja opetusta, ja mitä enemmän hän perehtyi ortodoksisen uskon opinkappaleisiin ja ihanteisiin, sitä enemmän hän kiintyi uuteen uskoonsa. Pian hänestä tuli esimerkillinen kristitty, jota kaupunkilaiset rakastivat ja kunnioittivat.

Ollessaan kerran metsästämässä Johannes istahti lepäämään ja torkahti. Unessa hänelle ilmestyi mies, joka kehotti rakentamaan paikalle kirkon Johannes Kastajan kunniaksi. Johannes kertoi näystä Marialle ja kysyi, kuka Johannes Kastaja oli. Maria selitti sen hänelle ja kehotti viivyttelemättä tekemään niin kuin oli käsketty. Johannes rakennutti kirkon, ja hurskaat puolisot yhdessä lahjoittivat siihen kaiken tarvittavan. Puhdasta ja pyhää elämää viettäen he pyrkivät itsekin rakentumaan Jumalan temppeleiksi.

Ustjugissa kilvoitteli 1200-luvulla pyhittäjä Kiprian, joka oli perustanut kaupunkiin luostarin. Johannes kunnioitti häntä hänen askeettisen elämänsä tähden ja kuunteli ihmetellen kertomuksia hänen kilvoituksistaan. Johannekseen ja Mariaan vaikutti suuresti myös autuas houkka Prokopi Ustjugilainen (8.7.), joka Johanneksen tavoin oli kääntynyt ortodoksisuuteen vasta kypsässä iässä, vaikka olikin lähtöisin kristitystä perheestä. Hän kävi usein Johanneksen ja Marian luona ja keskusteli järkevästi ja avoimesti heidän kanssaan kannustaen heitä hurskaaseen elämään ja saaden itse lohtua heidän uskostaan ja nöyryydestään.

Puhtaasti ja vaatimattomasti eläen Johannes ja Maria edistyivät vuosi vuodelta hengellisessä elämässä. Ustjugin asukkaat kunnioittivat ja rakastivat heitä ja kutsuivat heitä vanhurskaiksi jo heidän eläessään. Johannes ja Maria saavuttivat korkean iän ja kuoltuaan heidät haudattiin Kristuksen taivaaseenastumisen kirkon viereen.