Pyhä vanhurskas Alexis Uginelainen
Pyhä Alexis Medvedkov syntyi papin perheeseen Smolenskin alueella vuonna 1867. Isä kuoli pian Alexisin syntymän jälkeen ja äiti teki kaikkensa, jotta poika saisi hengellisen koulutuksen ensin paikallisessa koulussa ja sitten Pietarin pappisseminaarissa. Valmistuttuaan Alexis arkaili papiksi vihkiytymistä ja kävi kysymässä neuvoa pyhältä Johannes Kronstadtilaiselta (20.12.). Tapaamisella ja pyhän Johanneksen siunauksella oli häneen niin suuri vaikutus, että hän piti pyhää Johannesta esikuvanaan pappina koko elämänsä ajan. Oman papinuransa hän aloitti vuonna 1895 Vrudan kylässä Pietarin lähellä, jossa hän palveli 23 vuotta. Hän huolehti uskollisesti seurakunnastaan ja erityisesti lasten hengellisestä kasvatuksesta ja sai tunnustukseksi työstään rovastin arvon.
Vallankumouksen jälkeen kommunistit pidättivät Alexisin vuonna 1919. Häntä syytettiin ortodoksisen uskon julistamisesta. Vankilassa häntä hakattiin ja pahoinpideltiin armottomasti. Alexis tuomittiin kuolemaan, mutta hänen vanhin tyttärensä onnistui pelastamaan hänet teloitukselta. Hengellisten lastensa avulla hän pakeni perheineen Viroon, joka oli juuri julistautunut itsenäiseksi, ja asettui asumaan Kohtla-Järven työläiskaupunkiin.
Elämä vieraassa maassa oli täynnä murheita. Äärimmäisessä köyhyydessä isä Alexis työskenteli ensin kaivosmiehenä ja sitten yövahtina, kunnes sai papin paikan Teofanian kirkossa Jõhvissä. Hän huolehti erityisesti kaivoksissa työskentelevistä venäläisistä pakolaisista ja näki paljon vaivaa järjestääkseen Kohtla-Järveen pienen seurakuntayhteisön ja opetti nuorisoa.
Vaimonsa kuoleman jälkeen isä Alexis muutti vuonna 1930 Ranskaan tyttärensä ja tyttärenpoikansa kanssa. Metropoliitta Evlogi (Georgievsky), joka oli tuolloin vastuussa venäläisistä seurakunnista Länsi-Euroopassa, otti hänet vastaan Pariisin venäläisessä katedraalissa ja nimitti hänet papiksi pieneen Pyhän Nikolaoksen seurakuntaan Uginessa Kaakkois-Ranskassa. Seurakunta koostui metallitehtaassa työskentelevistä venäläisistä emigranteista ja heidän perheistään. Kirkko sijaitsi tehtaan parakissa. Isä Alexis auttoi salaa puutteessa olevia seurakuntalaisia, mikä herätti tyytymättömyyttä vävyssä ja tyttäressä. Kaikki seurakuntalaisetkaan eivät ymmärtäneet hänen nöyryyttään ja sävyisyyttään. Lohtua isä Alexis sai seurakuntalaisten lapsista, joita hän kokosi ympärilleen kertoakseen heille Jumalan ihmeistä.
Seurakuntaan kuului kasakoita ja entisiä sotilaita, jotka olivat tottuneet komentamaan ja pitivät itseään seurakunnan täysivaltaisina isäntinä. Tärkeissä kirkollisissa asioissa isä Alexis ei antanut heille vähääkään myöten, mikä herätti vihaa pienessä mutta vaikutusvaltaisessa joukossa. Toiset taas arvostelivat häntä liian pitkistä jumalanpalveluksista. Hänestä valitettiin metropoliitalle, joka kutsui isä Alexisin Pariisiin, mutta ymmärsi nopeasti, että iäkäs ja nöyrä hyvyyttä huokuva pappi oli panettelun uhri, ja määräsi seurakuntaneuvoston vaihdettavaksi.
Vaikeudet seurakunnassa ja omassa perheessä painoivat isä Alexisia ja hän sairastui. Hänellä todettiin suolistosyöpä, joka leikattiin, mutta hänen päivänsä olivat luetut. Vaikka hän kärsi kovista kivuista, hän ei koskaan valittanut, vaan otti luokseen tulijat vastaan iloisena ja antoi viimeiset neuvonsa. Hän halusi sopia kaikkien kanssa ennen kuolemaansa ja pyysi häneen nurjasti suhtautuvia tulemaan luokseen pyytääkseen heiltä anteeksi, mutta he eivät tulleet. Kuolemaansa edeltävänä päivänä hän osallistui sairaanvoitelun ja katumuksen sakramentteihin ja nautti pyhän ehtoollisen. Isä Alexis antoi henkensä Herralle rauhallisesti elokuun 22. päivänä 1934. Hautajaisissa olivat mukana Uginen kaikki venäläiset.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin elokuussa 1956 kaupungin hautausmaa lakkautettiin. Kun isä Alexisin jäännökset kaivettiin maasta uudelleen hautausta varten, todettiin, että niin ruumis kuin jumalanpalveluspuku, johon se oli puettu, olivat säilyneet maatumattomina. Reliikit haudattiin uudelle hautausmaalle, josta ne lokakuussa 1957 siirrettiin kryptaan St. Geneviève des Bois´n venäläiselle hautausmaalle lähellä Pariisia. Reliikkien siirrosta muodostui ortodoksisuuden riemujuhla. Läsnä oli kolmen eri jurisdiktion papistoa ja suuri määrä kansaa. Vuosien myötä pyhän Alexisin kunnioitus kasvoi kasvamistaan ja lokakuussa 2004 Ekumeeninen patriarkaatti liitti hänet pyhien joukkoon. Nykyisin pyhän Alexis Uginelaisen pyhäinjäännökset ovat Jumalansynnyttäjän suojeluksen nunnaluostarissa Bussy-en-Othessa.