Pyhä uusmarttyyri Pietari, Krutitsyn metropoliitta
Marttyyripiispa Pietari (Pjotr Poljanski) syntyi vuonna 1862 papin poikana Voronežin hiippakunnassa. Hän opiskeli Moskovan hengellisessä akatemiassa, väitteli teologian tohtoriksi ja toimi Pietarissa kirkollisessa maallikkovirassa synodin opetuskomiteassa. Vuonna 1920, kun kirkon vaino oli jo alkanut, patriarkka Tiihon (26.9.) ehdotti Pietarille, että tämä ottaisi vastaan munkiksi ja piispaksi vihkimisen ja tulisi hänen avukseen johtamaan Venäjän kirkkoa. Pietarilla oli ikää 58 vuotta. Maallikkona hän olisi ehkä saanut elää rauhassa, mutta piispanvirka tiesi tuohon aikaan kärsimystä ja jopa marttyyrikuolemaa. Kertoessaan patriarkan ehdotuksesta veljelleen Pietari sanoi: “En voi kieltäytyä. Jos kieltäydyn, petän kirkon. Mutta tiedän, että suostuessani allekirjoitan itse oman kuolemantuomioni.” Heti piispaksi vihkimisen jälkeen vuonna 1920 Pietari karkotettiin Ustjugiin, josta hän pääsi palaamaan Moskovaan vuonna 1923. Seuraavana vuonna patriarkka korotti hänet Krutitsyn metropoliitaksi.
Patriarkka Tiihonin kuoltua vuonna 1925 piispankokous vahvisti metropoliitta Pietarin patriarkan viranhoitajaksi. Pietari päätti heti olla ryhtymättä minkäänlaisiin neuvotteluihin valtiollisen poliisin (GPU) kanssa ja taistella kirkkoa hajottavaa uudistusmielistä liikettä (obnovlentsy) vastaan. Marraskuussa 1925 hänet pidätettiin. Siitä alkoi jatkuvien karkotusten, piinallisten kuulustelujen ja vankilatuomioiden aika, jota kesti aina hänen kuolemaansa asti vuoteen 1937. Hänelle luvattiin vapautta, jos hän luopuu kirkon johtajan virasta tai ottaa ilmiantajan ja tiedottajan roolin kirkon sisällä, mutta hän kieltäytyi ehdotuksista. Karkotusaikojen pidentämiset, siirrot yhä kaukaisempiin paikkoihin ja kovennetut vankilatuomiot eivät saaneet hänen tahtoaan horjumaan. Hän kärsi siitä, ettei voinut pitää yhteyttä ulkomaailmaan eikä saada tietoja kirkollisesta elämästä, mutta tunsi olevansa Jumalan edessä vastuussa kirkosta.
Vuonna 1937 Stalin antoi käskyn teloittaa neljän kuukauden kuluessa kaikki vankiloissa ja leireillä olevat uskontunnustajat. Samana vuonna metropoliitta Pietari teloitettiin ampumalla Magnitogorskin vankilassa. Venäjän kirkko kanonisoi hänet pyhäksi vuonna 1997.