Pyhä uusmarttyyri Nikodemos Albanialainen

Pyhä uusmarttyyri Nikodemos oli kotoisin hurskaasta perheestä Pohjois-Epeiroksesta Koritsan alueelta, joka nykyään kuuluu Albanialle. Hän harjoitti räätälin ammattia Beratissa. Kun hänen kolmas vaimonsa kuoli, hän tahtoi naimisiin vielä neljännen kerran ja kysyi eräältä turkkilaismieheltä, voisiko solmia avioliiton tämän kristityn palvelijattaren kanssa. Turkkilainen suostui, mutta pani ehdoksi, että Nikodemoksen tulee kääntyä muslimiksi. Intohimonsa sokaisemana Nikodemos kielsi julkisesti isiensä uskon ja pakotti uuden vaimonsa ja omat lapsensa seuraamaan esimerkkiään. Kristittynä pysyi vain yksi hänen pojistaan, jonka kristityt onnistuivat lähettämään salaa Athosvuorelle.

Jonkin ajan kuluttua Jumalan armo herätti Nikodemoksen nukkuvan omantunnon. Tajuttuaan kauhuissaan, miten suuren synnin hän oli tehnyt, hän päätti lähteä poikansa luo Athokselle. Luovuttuaan kaikesta omaisuudestaan hän saapui Athokselle, meni tunnustamaan syntinsä ja vetäytyi sitten Pyhän Annan skiittaan. Siellä hänen ohjaajanaan oli kokenut vanhus Filotheos, joka asui Kristuksen kirkastumisen kunniaksi pyhitetyssä keljassa.

Kun Nikodemos oli saanut munkin puvun, hänen katumuksensa leimahti ilmiliekkiin. Viiden vuoden ajan hän harjoitti hyvin ankaraa paastoa. Joka päivä hän itki lankeemustaan syvästi murehtien ja pyysi Jumalalta anteeksiantoa. Eräänä yönä Jumalanäiti ilmestyi hänelle näyssä pitäen kädessään pikarin muotoista kristallimaljaa. Hän sanoi Nikodemokselle, että tämän synnit on annettu anteeksi. Kuitenkin hänen tulisi jatkaa kilvoitteluaan tullakseen otolliseksi täydelliseen marttyyrikilvoitukseen. Ennen poistumistaan Jumalanäiti antoi hänelle juotavaksi kitkerää juomaa kristallimaljasta. Ilmestyksen totuuden vahvisti se, että Nikodemoksen hengellinen isä antoi hänelle siunauksen ryhtyä tavoittelemaan marttyyrikuolemaa.

Nikodemos ei halunnut lähteä Athokselta tapaamatta ensin pyhää Akakios Kausokalivialaista (12.4.). Kun hän teki maahankumarruksen pyhän Akakioksen edessä, suuri ohjaajavanhus kohotti hänet jaloilleen ja kutsui häntä nimeltä, vaikkei ollut koskaan tavannut häntä. Toiset paikalla olleet munkit näkivät taivaallisen valon laskeutuvan Akakioksen päälle. Kasvot luomatonta valoa loistaen pyhä Akakios kuiskasi muutaman sanan Nikodemoksen korvaan. Silloin valo siirtyi Nikodemokseen ja muuttui hänessä eräänlaiseksi jumalallisen rakkauden humalaksi, mikä sai hänet itkemään tunnonvaivoissaan. Nikodemos pyysi Akakiosta antamaan hänelle siunauksensa, että hän pysyisi vahvana marttyyrikilvoituksessaan. Tämä antoi hänelle oman sauvansa luvaten, että se antaisi hänelle voimia astua turkkilaisen paššan eteen.

Pyhän Akakioksen rukousten jälkeen itse Kristus ilmestyi Nikodemokselle kuvaillen hänelle koettelemuksia, jotka tulisivat hänen osakseen. Nikodemos lähti vaeltamaan Beratiin jalkaisin ja mitään syömättä. Jotkut turkkilaiset tunnistivat hänet lähellä hänen työpajaansa ja veivät hänet suoraa päätä paššan luo. Kun pašša oli turhaan yrittänyt käännyttää Nikodemosta takaisin islamiin, hän määräsi, että tämä piti heittää palatsin lähellä olevaan rotkoon. Jumalan armon suojelemana Nikodemos ei kuitenkaan pudotessaan loukkaantunut vakavasti. Niinpä hän meni uudelleen tuomarin eteen, joka häkeltyneenä antoi hänet kiduttajien käsiin. Pyhää Nikodemosta kidutettiin kolme päivää ja kolme yötä. Sen jälkeen hänet vietiin täsmälleen samalle paikalle, jonka Herra oli hänelle unessa näyttänyt. Siellä hänet mestattiin 11.7.1722.¹

¹
Joidenkin lähteiden mukaan vuosi oli 1709 tai 1714.