Pyhä Teofylaktos, Nikomedeian piispa

Pyhä Teofylaktos syntyi vuonna 765. Hän oli lähtöisin vaatimattomista oloista. Jo nuorena hän muutti Konstantinopoliin, missä hän meni pyhän Tarasioksen (25.2.) palvelukseen tämän toimiessa vielä keisarin kansliapäällikkönä. Kun Tarasios valittiin Jumalan tahdosta Konstantinopolin patriarkaksi vuonna 784, Teofylaktos lähti yhdessä ystävänsä pyhän Mikaelin (23.5.) kanssa munkiksi luostariin, jonka Tarasios oli perustanut Bosporin suulle Mustanmeren rannalle. Nämä kaksi ystävystä kilpailivat keskenään kilvoituksissa tutkiskellen päivin ja öin Jumalan sanaa ja luopuen maallisista nautinnoista. Kerran he jopa harjaannuttivat itsehillintäänsä avaamalla luostarin vesisäiliön kovassa helteessä ja antoivat veden vuotaa tyhjiin juomatta mitään.

Jumalan armo vaikutti nuorissa kilvoittelijoissa ja heistä tuli hyveiden esikuvia. Niinpä patriarkka Tarasios vihki heidät noin vuonna 800 piispoiksi Mikaelin Synnadaan ja Teofylaktoksen Bitynian Nikomedeiaan. Piispa Teofylaktos oli laumalleen kristillisen elämän elävä esikuva. Hän opetti kristinuskon totuuksia uutterasti mutta myös toteutti kristillisiä periaatteita käytännössä. Hengellisen isänsä patriarkka Tarasioksen esikuvaa seuraten hän perusti hiippakuntaansa hyväntekeväisyyslaitoksia. Basileios Suuren tavoin hän rakennutti Nikomedeiaan kokonaisen kaupunginosan, jossa oli kaksikerroksisia taloja vammaisia varten. Hän organisoi sairaalan lääkäreineen ja hoitajineen. Potilaiden sielunhoitoon kiinnitettiin suurta huomiota. Sairaalan yhteydessä toimi pyhille palkattaparantajille Kosmakselle ja Damianokselle omistettu kirkko. Patriarkka Tarasioksen tavoin Teofylaktos laaditutti luettelon kaupungin puutteenalaisista, joille jaettiin kuukausittain tietty avustus. Joka viikko sokeille ja muille vammaisille oli tarjolla kuuma kylpy, ja usein piispa itse, Kristuksen tavoin pyyheliinaan vyöttäytyneenä, auttoi heidän pesemisessään ja kuivaamisessaan.

Pyhä Teofylaktos johti rauhassa Nikomedeian kirkkoa aina siihen saakka, jolloin uusi keisari Leo IV Armenialainen (813–820) aloitti pyhien ikonien kunnioittajien vainot. Ikoneita tuhottiin ja niitä kunnioittavia munkkeja vainottiin julmasti. Vuonna 815 patriarkka Nikeforos (2.6.), josta pyhän Tarasioksen kuoltua vuonna 806 oli tullut tämän seuraaja, kokosi Konstantinopoliin joukon munkkeja ja piispoja, joiden joukossa olivat pyhät Sardeksen piispa Euthymios (26.12.), Kyzikoksen piispa Emilianos (8.8.), Tessalonikan piispa Joosef (14.7.), Amorionin piispa Eudoksios, Synnadan piispa Mikael ja myös Teofylaktos. Yhtenä miehenä he menivät keisarin eteen ja selittivät hänelle pyhien ikonien kunnioittamisen teologisia perusteita. Mikään ei kuitenkaan pystynyt muuttamaan keisarin mielipidettä. Silloin pyhä Teofylaktos tuohtuneena ennusti, että keisaria tulee kohtaamaan pyörremyrskyn kaltainen suuri tuho, jonka alta kukaan ei pysty häntä pelastamaan. Ennustus toteutui viiden vuoden kuluttua, kun keisari Leo murhattiin jouluyönä 820.

Lopputuloksena oli, että keisari pani patriarkan viralta ja lähetti muut lähetystön jäsenet maanpakoon eri paikkoihin. Pyhältä Teofylaktokselta revittiin irti parta ja häntä ruoskittiin, minkä jälkeen hänet karkotettiin Aigeian meren rannalla olevaan Strobilonin linnoitukseen. Siellä hän eli vielä kolmekymmentä vuotta. Hänen tuomionsa oli sellainen, ettei hän pystynyt käyttämään hyväkseen edes sitä armahdusta, jonka keisari Mikael II:n noustessaan valtaistuimelle vuonna 820 soi ikonien kunnioituksen tähden karkotetuille ja vangituille.

Vankeudesta käsin Teofylaktos kävi laajaa kirjeenvaihtoa. Hän kehotti uskovia kieltäytymään ikonoklastien tarjoamista aineellisista eduista ja pysymään lujina pyhien ikonien kunnioituksessa. Eräässä kirjeessään pyhä Teodoros Studionilainen kutsuu häntä totuuden pylvääksi, ortodoksisuuden perustaksi, hurskauden varjelijaksi ja kirkon tukipilariksi.

Kestettyään kärsivällisesti pitkän sairauden pyhä Teofylaktos antoi sielunsa Jumalan haltuun karkotuspaikassaan noin vuonna 840. Kun keisarinna Teodora palautti ortodoksisuuden aseman ja kutsui kaikki ikonien kunnioittamisen vuoksi karkotetut tunnustajat maanpaosta vuonna 843, pyhä patriarkka Methodios käski tuoda pyhän Teofylaktoksen reliikit Nikomedeiaan, jossa ne sijoitettiin hänen itsensä rakennuttamaan Pyhien Kosmaksen ja Damianoksen kirkkoon. Pyhän Teofylaktoksen nimi mainitaan ortodoksisen uskon tukipylväiden joukossa suuren paaston ensimmäisenä sunnuntaina, jolloin vietetään oikean uskon voitonjuhlaa.