Pyhä Stefanos Tunnustaja, Surožin arkkipiispa

Pyhä Stefanos oli kotoisin Kappadokiasta Vähästä-Aasiasta ja opiskeli Konstantinopolissa, jossa kaikki ihmettelivät hänen loistavia lahjojaan ja ihailivat hänen nöyryyttään. Myös Konstantinopolin patriarkka Germanos I (715–730, muistopäivä 12.5.) pani nuorukaisen merkille ja kutsui tämän asumaan luokseen. Jonkin ajan kuluttua Stefanos meni salaa erääseen Konstantinopolin luostareista ja vihkiytyi munkiksi. Sieltä hän siirtyi vaikenemiskilvoitusta kaivaten autioon paikkaan, jossa hän vietti muutaman vuoden paastoten ja rukoillen.

Noin vuonna 730 Surožin kaupungin (nykyisin Sudak Krimin niemimaalla) piispa kuoli. Kaupunki oli suuri kauppakeskus, jossa eli eri uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä, myös pakanoita ja muslimeja. Kristityt asukkaat pyysivät patriarkkaa lähettämään heille piispan, joka vahvistaisi alueen ortodoksisuutta. Patriarkka Germanoksen rukoillessa hänelle ilmestyi enkeli, joka ilmoitti, että piispaksi oli nimitettävä pyhä erakko Stefanos. Herra ilmoitti tahtonsa myös Stefanokselle, ja pian tämä vihittiin piispaksi.

Viiden vuoden ajan Stefanos väsymättä valisti kansaa totuuden sanalla. Monet hiippakunnan alueella asuvat toisuskoiset liittyivät Kristuksen kirkkoon.

Tuohon aikaan Bysantin keisari Leo III Isaurilainen (717–741) aloitti ikonien häpäisemisen. Hän syrjäytti patriarkka Germanoksen, joka oli kieltäytynyt liittymästä kuvainraastajiin ja nimitti hänen sijalleen syyrialaisen Anastasioksen. Pyhä Stefanos saapui Konstantinopoliin ja moitti keisaria ikonien häpäisemisestä. Keisari yritti houkutellen ja uhkaillen taivuttaa hänet harhaoppiin, mutta pyhä Stefanos vastasi hänelle: ”Vaikka polttaisit minua tulella tai hakkaisit palasiksi, olisin valmis kärsimään kaiken ikonien ja Herran ristin tähden.” Stefanosta lyötiin julmasti ja hänet teljettiin vuosikausiksi vankilaan.

Keisari Leo III:n kuoltua vuonna 741 valtaistuimelle nousi hänen poikansa Konstantinos V, lisänimeltään Kopronymos. Hänkin oli ikonienraastaja, mutta hänen vaimonsa puolusti Stefanosta, joka vapautettiin ja pääsi palaamaan hiippakuntaansa.

Stefanos eli hyvin vanhaksi. Ilmoitettuaan etukäteen kuolinpäivänsä ja seuraajansa nimen pyhä Stefanos siirtyi rauhassa Herran luo 15. joulukuuta vuonna 787.