Pyhä sotilasmarttyyri Merkuri Smolenskilainen

Pyhä Merkuri Smolenskilainen oli syntyperältään Määrin slaavi.¹ Ortodoksiseen uskoon kasvatettuna hän muutti kotimaastaan Kiovan Venäjälle, jonne mongolien paimentolaisheimot olivat juuri hyökänneet aiheuttaen suurta tuhoa ja kärsimystä.

Saavuttuaan Smolenskiin kookas ja voimakas Merkuri astui ruhtinaan sotajoukon palvelukseen. Hän ei ollut suuri ainoastaan ruumiillisesti vaan myös hengellisesti: hän vietti salaa kilvoittelijan elämää, paastosi, valvoi yöt rukouksessa, varjeli siveellistä puhtauttaan ja oli valmis tarvittaessa kuolemaan uskonsa puolesta.

Vuonna 1238 kristinuskoa pilkkaavat mongolijoukot lähestyivät Smolenskia. Niiden johtaja kerskui jättiläismäisellä koollaan ja voimillaan ja haastoi parhaan smolenskilaisen soturin kaksintaisteluun, jossa ratkaistaisiin kaupungin kohtalo. Kaikki asukkaat pienimmästä suurimpaan kokoontuivat Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen katedraaliin rukoilemaan Jumalanäidin ihmeitä tekevän ikonin edessä. Pyhä Merkuri oli muiden joukossa, ja vähä vähältä hänen sydämensä täytti rakkaus lähimmäisiä kohtaan ja valmius kärsiä heidän ja pyhän kirkon puolesta. Samana yönä kirkon ponomari Georgi jäi yksin rukoilemaan Jumalanäidin ikonin eteen ja kuuli yhtäkkiä äänen sanovan: ”Mene palvelijani Merkurin luo ja sano, että Valtiatar kutsuu häntä.” Ihmetellen ikonista kuuluvaa ääntä Georgi kiirehti täyttämään saamansa käskyn. Hän tapasi Merkurin pihalta rukoilemasta kädet kohotettuina taivasta kohti. Yhdessä he palasivat kirkkoon, jossa Merkuri polvistui ikonin eteen ja sai kuulla ikonista äänen: ”Palvelijani Merkuri, minä lähetän sinut torjumaan kaupunkia uhkaavan vihollisen ja puolustamaan tätä kirkkoa. En jätä sinua, älä pelkää. Sinä voitat vihollisen ja saat Herralta voitonseppeleen ja ikuisen autuuden.”

Samana yönä Kristuksen soturi nousi ratsaille ja pääsi huomaamatta vartion ohi vihollisen leiriin. Siunattuaan itsensä ristinmerkillä ja kutsuttuaan avuksi Jumalanäitiä hän löi kuoliaaksi voimistaan kerskuneen jättiläisen ja surmasi useita vihollisia. Mongolisoturit pakenivat kauhuissaan nähdessään salamannopeiden nuorukaisten ja säteilevän Neitseen auttavan Merkuria. Surmatun jättiläisen poika onnistui kuitenkin takaapäin hyökkäämään Kristuksen soturin kimppuun ja antoi hänelle kuolettavan iskun.

Aamun koittaessa taisteluun valmistautuneet smolenskilaiset näkivät vihollisen paenneen. Hartain mielin he hautasivat sotilasmarttyyri Merkurin ruumiin katedraaliin. Pian kuolemansa jälkeen pyhä Merkuri ilmestyi samaiselle ponomari Georgille luvaten jatkuvasti auttaa ja suojella Smolenskin asukkaita kaikissa murheissa ja taisteluissa. Kaupungin oman taivaallisen suojelijan kunnioitus alkoi heti hänen marttyyrikuolemansa jälkeen vuonna 1238 ja se virallistettiin 1500-luvun lopulla.