Pyhä Optatus, Mileviksen piispa

Pyhä Optatus oli Milevin (Milevum, Milevis) piispa Numidiassa, nykyisen Algerian alueella. Hän oli kääntynyt pakanuudesta kristinuskoon. Optatuksesta tuli yksi johtavista kirkon puolustajista 300-luvulla. Häntä verrattiin pyhiin Ambrosius Milanolaiseen ja Hippon piispaan Augustinukseen, vaikka onkin sittemmin jäänyt näiden varjoon.

Optatus oli ensimmäinen piispa, joka kirjoituksillaan osoitti vääriksi donatistien näkemyksiä, kun nämä jakoivat Afrikan kirkkoa nimittäen kilpailevan hierarkian, kiistäen kirkon sakramenttien pätevyyden ja julistaen oman kirkkonsa olevan ainoa oikea Kristuksen kirkko. Donatistinen piispa Parmenianus selitti heidän oppejaan tutkielmassa, joka ei ole säilynyt. Piispa Optatus kirjoitti vuoden 370 tienoilla kirjan, jossa hän osoitti donatistien väitteet harhakäsityksiksi, ja 15 vuotta myöhemmin hän vielä täydensi teostaan. Vaikka Optatus piti skismaa pahempana syntinä kuin vanhempien murhaa, kirja on kirjoitettu sovittelevassa hengessä, koska piispa halusi käännyttää vastustajansa oikeaan oppiin.

Optatus erotti selvästi harhaoppiset ja skismaatikot. Harhaoppiset ovat pettäneet uskonsa tai vääristäneet sen eikä heillä ole todellisia sakramentteja tai jumalanpalveluksia. Skismaatikot taas ovat kapinoivia kristittyjä, joilla on yhteisestä lähteestä perityt aidot sakramentit.

Optatus oli samaa mieltä Parmenianuksen kanssa siitä, että on vain yksi kirkko, mutta korosti, että kirkon olennainen ominaisuus on sen universaalisuus, maailmanlaajuinen katolisuus. Hän ihmetteli, miten donatistit väittivät kirkkonsa olevan ainoa oikea kirkko, vaikka heitä oli vain pienellä alueella Afrikassa ja mitättömässä siirtokunnassa Roomassa. Kirjassaan Optatus myös viittasi paavin istuimeen, ”joka on meidän”, ja laati luettelon – tosin virheellisen – siihenastisista paaveista. Hän selitti katolista oppia, jonka mukaan sakramentit ovat itsessään pyhiä eikä niiden pätevyys ole riippuvainen sakramentin toimittajan kelvollisuudesta, toisin kuin donatistit väittivät.

Kirkon ja valtion suhteesta Optatus totesi, että valtio ei ole kirkossa mutta kirkko on valtiossa, nimittäin Rooman keisarikunnassa. Käsitellessään alkusyntiä ja tarvetta puhdistautua kasteessa, hän kirjoitti kasteen yhteydessä toimitettavista eksorkismeista ja voitelusta. Kirjassaan hän myös kuvaili liturgiaa uhrina, mainitsi kirkon siihen aikaan käyttämiä rangaistuksia ja kertoi reliikkien kunnioituksesta.

Pyhän piispa Optatuksen elämästä ja kuolemasta ei ole säilynyt tarkempaa tietoa, mutta hänen oletetaan kuolleen vuonna 387.