Pyhä Nikita, Novgorodin piispa
Kiovan luolaluostarin nuori munkki Nikita halusi kilvoitteluinnon valtaamana sulkeutua keljaansa ja pyysi siihen siunausta igumeni Nikonilta (23.3.). Tämä vastasi hänelle: ”Lapsi, sinun ei ole hyödyllistä istua nuorena yksinäsi ja joutilaana keljassa. On parempi elää munkkiveljien kanssa työtä tehden, silloin et jää vaille palkkaasi. Olet itse nähnyt, miten veljemme Iisak (14.2.) joutui keljaan sulkeuduttuaan pahojen henkien pettämäksi. Hänet pelasti vain Jumalan suuri armo pyhittäjäisiemme Antonin (10.7.) ja Feodosin (3.5.) esirukouksien tähden.” Nikita vastasi, ettei hän suinkaan anna pahojen henkien pettää itseään, vaan aikoo lujasti vastustaa niiden juonia ja rukoilla, että Herra soisi hänelle ihmeiden tekemisen lahjan. Igumeni varoitti häntä uudelleen ennenaikaisen kilvoituksen vaaroista, mutta nuori Nikita ei kuunnellut hänen neuvojaan, vaan toteutti aikeensa. Hän sulkeutui keljaansa ja rukoili siellä poistumatta minnekään.
Muutaman päivän kuluttua Paholainen alkoi kiusata Nikitaa. Rukouksia laulaessaan Nikita kuuli äänen, joka rukoili hänen kanssaan. Samalla hän tunsi sanoinkuvaamattoman hyvän tuoksun. Hän ajatteli mielessään: ”Jos se ei olisi enkeli, se ei rukoilisi kanssani enkä tuntisi tällaista Pyhän Hengen tuoksua.” Hän rukoili entistä kiihkeämmin: ”Herra, ilmesty minulle, jotta saisin nähdä Sinut!” Silloin hän kuuli äänen sanovan: ”En ilmesty sinulle, koska olet nuori, ettet ylpisty ja lankea.” Nikita vastasi täynnä intoa: ”En minä lankea, Herra. Igumeni on käskenyt minun varoa Paholaisen eksytystä. Olen valmis täyttämään määräyksesi.” Sillä hetkellä Paholainen sai hänet valtaansa ja sanoi: ”Ruumiillinen ihminen ei voi nähdä minua, mutta lähetän enkelin olemaan kanssasi. Sinun tulee täyttää hänen tahtonsa.” Paholainen asettui Nikitan eteen enkelin hahmossa ja tämä kumarsi häntä. Sitten Paholainen sanoi hänelle: ”Älä enää rukoile, vaan lue ainoastaan kirjoja, niin saat sitä kautta keskustella lakkaamatta Jumalan kanssa ja voit antaa hyödyllisiä neuvoja luoksesi tuleville. Minä taas rukoilen lakkaamatta Luojaa pelastuksesi puolesta.”
Petetty munkki lopetti kokonaan rukoilemisen. Hän iloitsi nähdessään enkeliksi tekeytyneen Paholaisen rukoilevan puolestaan. Itse hän vain luki ahkerasti ja opetti luonaan kävijöitä. Jonkin ajan kuluttua Paholainen alkoi ilmoittaa hänelle maailmassa tapahtuvia asioita. Tämä toi Nikitan luo koko ajan enemmän vierailijoita, jotka olivat innokkaita kuulemaan hänen ennustuksiaan. Ruhtinas ja pajaritkin kuuntelivat häntä.
Nikita osasi ulkoa kaikki Vanhan testamentin kirjat, mutta ei halunnut lukea tai edes kuulla mitään evankeliumeista tai muista Uuden testamentin kirjoista. Siitä luolaluostarin isät ymmärsivät hänen joutuneet Paholaisen eksyttämäksi. He päättivät ryhtyä toimiin palauttaakseen hänet takaisin evankeliumin suoralle ja kapealle tielle. Yhdessä igumeni Nikonin kanssa luostarin pyhät isät tulivat Nikitan luo ja ajoivat rukoustensa voimalla Paholaisen ulos hänestä. Tuotuaan hänet ulos keljasta he kysyivät häneltä jotain Vanhasta testamentista, mutta Nikita vannoi, ettei ollut koskaan kuullutkaan kirjoista, jotka hän oli vain hetkeä aiemmin osannut ulkoa. Hän ei osannut enää edes lukea, ja veljet joutuivat opettamaan hänelle lukutaidon uudelleen.
Tultuaan luostarin pyhien isien rukousten avulla tuntoihinsa Nikita tunnusti erehdyksensä ja itki pitkään ja katkerasti. Hän antautui harjoittamaan ankaraa pidättyväisyyttä ja kuuliaisuutta ylittäen myöhemmin kaikki hyveellisellä elämällään. Herra otti hänen katumuksensa vastaan. Niin kuin Kristus sanoi Hänet kolmesti kieltäneelle ja sitä katuneelle Pietarille ”Kaitse minun lampaitani”, niin Hän osoitti laupeutensa myös vilpittömästi katuneelle Nikitalle ja korotti hänet Novgorodin piispaksi.
Novgorodissa Nikita tuli kuuluksi ihmeidentekijänä. Kerran hän sammutti rukouksillaan suuren tulipalon ja kuivuuden aikana hän sai sateen kastelemaan kuivettuneet pellot ja laidunmaat. Johdettuaan hiippakuntaa kolmetoista vuotta hän siirtyi rauhassa Herran luo tammikuun 30. päivänä vuonna 1108 (tai 1109). Hänen reliikkiensä äärellä Novgorodin Pyhän Sofian katedraalissa on tapahtunut paljon ihmeitä.