Pyhä Marttyyri Platon

Pyhä Platon eli Galatian Ankyrassa (nyk. Ankara) keisari Maximianuksen hallitusaikana (285–305) ja oli pyhän marttyyri Antiokhoksen (16.7.) veli. Hän kulki jo nuorena kaupungista kaupunkiin julistamassa evankeliumia. Hän oli taitava puhuja ja tunsi hyvin kreikkalaisen viisauden. Platon vangittiin ja tuotiin maaherra Agrippinuksen eteen syytettynä siitä, että hän tunnusti avoimesti kristinuskoa ja rohkaisi kristittyjä pysymään lujina vainoissa. Maaherra huomasi hänen viisautensa ja yritti houkutella häntä hylkäämään kristinuskon filosofeihin vedoten. Platon totesi, että filosofien viisaus oli suurta mutta kuitenkin väliaikaista ja rajallista, kun taas evankeliumin todellinen viisaus on ikuista ja rajatonta.

Maaherra ei pystynyt lupauksilla ja imarteluilla taivuttamaan Platonia kieltämään uskoaan. Platon vietiin vankilaan, ja viikon kuluttua alkoivat kidutukset. Kuusitoista sotilasta löi häntä raipoilla, hänet laskettiin makaamaan hehkuvalle pronssivuoteelle ja hänen kainaloihinsa pantiin tulenhehkuiset kuulat, niin että höyryä alkoi pursuta hänen sieraimistaankin. Hänen yliluonnollisen urheutensa nähdessään eräät pakanatkin alkoivat uskoa Kristukseen. Kun marttyyri kohotti kidutustensa keskellä kätensä rukoukseen, enkelvoimat vastasivat: ”Aamen!”, minkä kaikki läsnäolijat kuulivat. Näin taivaalliset voimat osoittivat olevansa tukemassa marttyyria hänen kilvoituksessaan. Kaikkiin kiduttajiensa houkutuksiin ja kysymyksiin pyhä Platon vastasi vain: ”Kristus on minun elämäni, ja kuolema Hänen tähtensä on minun voittoni” (vrt. Fil. 1:21). Monien kärsimysten jälkeen pyhä Platon mestattiin ja hän liittyi marttyyrien loistavaan taivaalliseen joukkoon.