Pyhä marttyyri Nikon ja hänen 199 oppilastaan

Pyhä Nikon syntyi Italiassa Napolin alueella 200-luvulla. Hänen isänsä oli pakana ja äitinsä kristitty. Hän meni armeijaan, ja eräänä päivänä hän oli suuressa vaarassa. Silloin Nikon muisti äitinsä opetukset ja huudahti: ”Herra Jeesus Kristus, auta minua!” Lisäksi hän teki ristinmerkin ja syöksyi taisteluun. Hän selvisi hengissä taistosta ja sai osakseen paljon kunniaa.

Kun Nikon palasi kotimaahansa, hän kertoi siellä äidilleen, mitä oli tapahtunut. Hän myös kertoi tälle aikeestaan tulla kristityksi ja mennä kasteelle idässä. Niin hän lähti Khioksen saarelle ja vietti siellä aikaa yksinäisyydessä. Hän paastosi ja rukoili viikon valmistautuen näin pyhään kasteeseen. Nikonille ilmestyi enkeli, joka ojensi hänelle sauvan ja käski hänen mennä alas rantaan. Rannassa oli laiva, joka kuljetti hänet Ganosvuorelle Traakiaan. Siellä Nikon kohtasi piispa Teodoros Kyzikoksen, joka eli erakkoelämää eräässä vuoren luolassa. Piispa opetti Nikonille kristinuskon perusopit ja kastoi hänet.

Nikon päätti jäädä piispan hengelliseksi oppilaaksi. Kolmen vuoden kuluttua Teodoros vihki hänet papiksi. (Joidenkin lähteiden mukaan myös piispaksi.) Ennen siirtymistään tuonilmaisiin Teodoros antoi vielä Nikonin ohjaukseen hengellisen laumansa, joka koostui 190 kilvoittelijasta. Nämä pyhät olivat lähteneet pakoon keisari Deciuksen (249–251) aloittamaa kristittyjen vainoa ja elivät askeettisesti rukoillen.

Nikon ja hänen 190 oppilastaan päättivät etsiä itselleen sopivan paikan. He lähtivät Mytileneen, mutta eivät viipyneet siellä kauan, vaan jatkoivat matkaa Italiaan. Kotimaassaan Nikon ehti tavata vielä viimeisen kerran kuolemaisillaan olleen äitinsä ja osallistua tämän hautajaisiin. Italiassa Nikon myös kastoi yhdeksän kaupunkilaista. Nämä liittyivät Nikonin opetuslasten joukkoon.

Tämän jälkeen koko joukko matkasi Sisiliaan.1 Siellä he asettuivat asumaan vuorelle muinaisen kylpylän raunioihin. Sisilian prefekti Quintinianus2 sai kuitenkin tietoonsa Nikonin ja hänen kumppaneidensa olinpaikan. Hän käski pidättää heidät kaikki ja tuoda hänen eteensä. Kun pyhä Nikon ja 199 kilvoittelijaa eivät suostuneet kieltämään Kristusta, prefekti määräsi heidät ruoskittaviksi. Sitten heidät mestattiin yksitellen, ja ruumiit heitettiin tuliseen pätsiin. Pyhää Nikonia kidutettiin kaikista rajuimmin: häntä poltettiin, hänet sidottiin härkäparin taakse ja hän raahautui niiden mukana, hänen leukansa murrettiin kivillä ja hänen kielensä leikattiin. Lopulta pyhä Nikon mestattiin.

Pakanat veivät pyhän Nikonin ruumiin pellolle, että petoeläimet söisivät sen. Paikalle, jossa pyhän reliikit olivat, sattui kuitenkin tulemaan eräs demonin kiusaama paimen. Paimen kaatui maahan ja demoni pakeni hänestä. Paimen kertoi kaikille, mitä hänelle oli tapahtunut, ja uutiset ihmeestä levisivät nopeasti. Myös lähellä sijaitsevan Messinan piispa Teodosios kuuli ihmeestä. Hän ja hänen papistonsa menivät paikalle ja löysivät pyhien reliikit. Piispa Teodosios rakennutti kappelin pyhien marttyyrien kunniaksi.


1 Roomalainen Martyrologia virheellisesti ehdottaa marttyyrien kärsimyspaikaksi Palestiinan Kesareaa.

2 Sama prefekti tuomitsi myös pyhän Agathan (Synaksarion, Helmikuu, s. 83–84).