Pyhä marttyyri Hermenegild

Espanjaa hallitsi 500-luvulla länsigoottikuningas Leovigild, joka oli kristitty mutta kannatti areiolaista harhaoppia. Hänen poikansa Hermenegild sai areiolaisen kasvatuksen Sevillan hovissa mutta meni naimisiin oikeauskoisen neidon Inezonden (Ingundan) kanssa. Vaimonsa ja Sevillan piispan pyhän Leanderin (27.2.) esimerkin, rukouksien ja opetuksen ansiosta myös Hermenegild löysi oikean uskon. Kuningas Leovigild rankaisi areiolaisuuden hylännyttä poikaansa jättämällä hänet perinnöttä, mutta ei saanut häntä luopumaan uskostaan uhkauksilla eikä rangaistuksilla.

Hermenegild harkitsi isänsä kukistamista sotavoimin. Hän lähetti piispa Leanderin Konstantinopoliin etsimään tukea ja meni itse pyytämään apua roomalaisilta sotapäälliköiltä. Nämä kuitenkin pettivät Hermenegildin ja vangitsivat hänet ja hänen perheensä saatuaan lahjuksia kuningas Leovigildilta. Hermenegild oli Sevillassa kokonaisen vuoden isänsä joukkojen piirittämänä. Hän pakeni kirkon alttariin tietäen, ettei hänen isänsä uskaltaisi häpäistä pyhäkköä. Isä lähettikin paikalle toisen poikansa tekemään sovintoa. Hermenegild oli jonkin aikaa sovussa isänsä kanssa. Toisen vaimonsa Gosvindan yllytyksestä Leovigild antoi kuitenkin lopulta pidättää Hermenegildin syytettynä harhaoppisuudesta. Hermenegild luvattiin vapauttaa heti, kun hän hyväksyisi areiolaisen uskontunnustuksen.

Vankilassa Hermenegild vahvistui hengellisesti saadessaan rukoilla ja paastota rauhassa. Pääsiäisenä 586 Leovigild lähetti areiolaisia pappejaan antamaan ehtoollisen Hermenegildille, joka kuitenkin kieltäytyi ottamasta sitä vastaan harhaoppisilta. Kuningas raivostui ja tuomitsi hänet kuolemaan välittömästi. Pyhä Hermenegild surmattiin tyrmässään yhdellä kirveen iskulla. Tämä tapahtui vuoden 585 tienoilla. Myöhemmin Leovigild katui julmaa tekoaan ja kutsui piispa Leanderin ohjaamaan nuorimman poikansa Recaredin ortodoksiseen uskoon. Hermenegildin muistopäivä lännessä on 13.4.