Pyhä marttyyri David Etšmiadzinilainen

Keski-Persiassa eli seitsemännellä vuosisadalla muslimi, jolla oli armenialainen vaimo. Heidän poikansa David palveli 660-luvulla sotilaana muslimien armeijassa Armeniassa. Siellä kristittyjen elämä teki häneen suuren vaikutuksen. Kristillinen uskonto ja elämäntapa vaikutti hänestä ylivertaiselta kaiken hänen aiemmin kokemansa rinnalla. Hän alkoi tuntea syvää yhteenkuuluvaisuutta Armenian kansan kanssa. Niinpä nuorukainen teki rohkean päätöksen kääntyä kristityksi. Hän ilmoitti aikeistaan armenialaisyhteisön johtajalle, joka vei hänet Armenian kirkon katolikoksen Anastasioksen luokse. Annettuaan nuorukaiselle opetusta Anastasios kastoi hänet katedraalissaan Etšmiadzinissa.

David eli vuosikymmeniä rauhassa armenialaisten keskuudessa. Hän meni naimisiin ja sai suuren perheen, jota kasvatti uskossa ja hartaudessa. Kun hän oli 60 vuoden ikäinen, alueen hallitsijaksi tuli kiihkomielisesti kristittyjä vastustanut arabi, joka sai tietää Davidin olevan käännynnäinen. Hän vaati Davidia palaamaan islamiin, mutta kun tämä kieltäytyi, hän määräsi tämän kuolemaan ristiinnaulitsemalla. Mestarinsa tavoin pyhä David antoi henkensä taivaalliselle Isälleen. Tämä tapahtui tammikuun 24. päivänä vuonna 694. Kreikkalaisortodoksisessa kalentereissa hänen muistopäiväkseen vakiintui 23. joulukuuta.