Pyhä marttyyri Agnes Roomalainen

Pyhä Agnes oli ylhäissukuinen neito, joka eli Roomassa keisari Diocletianuksen hallituskaudella (284–305). Hän kärsi marttyyrikuoleman 12-vuotiaana. Nimensä mukaisesti hän vietti puhdasta elämää[1] ja levitti kristinuskoa naisten keskuudessa. Tämän vuoksi hän joutui tuomioistuimen eteen.

Agnesia pyydettiin liittymään Vesta-jumalatarta palveleviin neitoihin, mutta hän kieltäytyi eikä suostunut kieltämään Kristusta. Hänet päätettiin viedä huonomaineisten naisten taloon. Roomassa oli näet laitonta tappaa neitsyitä, vaan heidät piti ensin raiskata, kuten historioitsija Suetinus mainitsee teoksessaan Tiberiuksen elämä. Siellä miehet yrittivät lähestyä häntä, mutta jokin tuntui estävän heitä. Lopulta eräs irstailija syöksyi häntä kohti ja kaatui kuolleena lattialle. Agnes vietiin kaupungin prefektin eteen, joka kysyi, kuinka hän oli tappanut miehen. Agnes kertoi nähneensä vierellään valkopukuisen nuorukaisen, joka oli sysännyt syrjään hänen ahdistelijansa ja lyönyt röyhkeimmän heistä kuoliaaksi.

Koska prefekti ei uskonut Agnesta, tämä kohotti silmänsä taivaaseen ja rukoili Jumalaa näyttämään voimansa. Silloin kuollut mies heräsi henkiin. Pakanat ja prefekti itsekin huudahtivat: ”Suuri on kristittyjen voima!” Paatuneimmat kuitenkin huusivat: ”Poista hänet keskuudestamme! Kaikki tuo on pelkkää taikuutta.” Niin prefekti päätti luovuttaa Agneksen poltettavaksi. Nuori Agnes siunasi itsensä ristinmerkillä ja astui urheasti liekkeihin. Rukous huulillaan hän erosi neitseellisestä ruumiistaan ja kohosi kaipaamansa Kristus-yljän luokse taivaisiin.

Tulen sammuttua kristityt keräsivät salaa hänen jäännöksensä ja hautasivat ne vähän matkan päähän Roomasta Via Nomentanan varrelle. Haudan päälle rakennettiin 350-luvulla basilika. Pyhän Agneksen reliikit ovat olleet parantumisen ja lohdutuksen lähde kristityille halki vuosisatojen, ja hän on yksi kaikkien aikojen suosituimmista naispyhistä.

Pyhän Agneksen tarinan ympärille on syntynyt suuri määrä legendoja. Kerrotaan esimerkiksi, että kun hänet riisuttiin alastomaksi, hänen hiuksensa kasvoivat silmänräpäyksessä peittäen hänen vartalonsa. Agnes on joka tapauksessa historiallinen hahmo, jota kunnioitettiin jo varhain. Hänen kuolinvuotensa oli mahdollisesti 304. Agneksen ensimmäinen muistopäivä roomalaisessa kalenterissa oli 28.1., mikä lienee hänen kuolinpäivänsä, ja 21.1. on hänen kärsimystensä alkamispäivä.


[1] Kreikan agneia – ’puhtaus’, ’siveys’; vrt. latinan agnus – ’karitsa’.