Pyhä Ignatios, Konstantinopolin patriarkka

Pyhä Ignatios syntyi Konstantinopolissa vuonna 798 ja sai kasteessa nimen Niketas. Hänen isästään tuli keisari Mikael I vuosiksi 811–813. Isoisä keisari Nikeforos nimitti Niketaksen jo 10-vuotiaana korkeaan hovivirkaan. Niketas ei kuitenkaan saanut nauttia virastaan, sillä kun keisari Leo V Armenialainen syrjäytti hänen isänsä, koko perhe pakotettiin menemään luostariin. Kun Niketas oli 14-vuotias, hänelle tehtiin kastraatio, jotta vanhan keisarisuvun jatkuminen estettäisiin, ja hänet vihittiin munkiksi yhteen Prinssisaarten luostareista nimellä Ignatios.

Munkki Ignatios kilvoitteli ankarasti pyhän Teodoros Studionilaisen (11.11.) oppilaana. Pian hänet vihittiin diakoniksi, papiksi ja igumeniksi. Keisarien Teofiloksen (820–829) ja Mikael III:n aikana kukoistanut luostarielämä saa paljosta kiittää häntä. Kesällä vuonna 846 Ignatios kohotettiin patriarkan asemaan ja hän hallitsi viisaasti kirkkoa 11 vuotta.

Vuonna 857 patriarkka Ignatios kieltäytyi antamasta ehtoollista keisari Mikael III:n sedälle Bardakselle, jota syytettiin insestin harjoittamisesta. Ignatioksen vihamiehet käyttivät tapausta hyväkseen, ja keisari Mikael III karkotti hänet Terebinthoksen saarelle. Patriarkaksi asetettiin maallikko Fotios (6.2.), joka oli toiminut Bardaksen sihteerinä.

Kun keisari Mikael III murhattiin, uusi keisari Basileios Makedonialainen syrjäytti Fotioksen virasta. Pyhä Ignatios kutsuttiin takaisin (867) ja hän toimi patriarkkana vielä toiset 11 vuotta. Kaikkien keisarillisten juonittelujen keskellä hän pyrki koko ajan säilyttämään rauhan kirkossa. Hän järjesti paavi Hadrianus II:n kanssa kirkolliskokouksen (869–870), jossa vahvistettiin Fotioksen erottaminen sekä se, että Konstantinopoli oli arvojärjestyksessä Aleksandrian edellä. Pian Ignatios joutui kuitenkin paavin kanssa katkeraan riitaan siitä, kumman jurisdiktioon bulgaarit kuuluivat.

Pyhä Ignatios siirtyi Herran luo lokakuun 23. päivänä vuonna 877. Häntä kunnioitetaan pyhänä myös lännen kirkossa.