Pyhä Fridolin Säckingeniläinen

Pyhä Fridolin syntyi 400-luvulla irlantilaiseen ylimyssukuun.¹ Kun hänestä tuli pappi, hän lähti Galliaan, sillä hän halusi välttää mainetta, joka kasvoi hänen viisautensa ja opetustaitojensa seurauksena.

Galliassa Fridolinista tuli monien muiden irlantilaismunkkien tapaan kiertävä lähetystyöntekijä. Aivan ensimmäiseksi hän matkasi Poitiers’ssä sijaitsevaan luostariin, jonka perustaja oli pyhä Hilarion (13.1.). Myöhemmin Fridilonista tuli luostarin johtaja. Hän korjautti rakennukset ja palautti luostariin erinomaisen luostarikurin.

Pyhä Hilarion ilmestyi Fridolinille näyssä ja ilmoitti paikan, jossa hänen pyhäinjäännöksensä sijaitsivat. Hilarionin reliikit olivat näet kadonneet aiemmin vandaalien (germaanikansa) tuhottua luostarin ja sen kirkon. Fridolin sai Klodvig I:ltä (481–511) varoja, joilla hän jälleenrakennutti luostarikirkon ja asetti sinne pyhän piispan reliikit.

Sitten pyhä Hilarion ilmestyi Fridolinille jälleen. Tällä kertaa pyhä käski Fridolinia lähtemään jälleen tienpäälle. Hänen tuli perustaa uusia kirkkoja pyhän Hilarionin muistolle eri paikkoihin: Metziin, Alsaceen, Burgundiin sekä Sveitsiin. Fridolinia alettiinkin kutsua lempinimellä ”irlantilainen vaeltaja”.

Näiden matkojen jälkeen Fridolin saapui viimein Säckingenin saarelle. Saari sijaitsee Constancen järvellä, jonkin matkan päässä Baselin kaupungista. Ensin paikalliset vastustivat häntä, mutta Fridolin voitti heidät puolelleen opetuksellaan. Burgundin hallitsija lahjoitti hänelle maata, ja hän rakennutti sille kirkon sekä pyhälle Hilarionille omistetun luostarin.

Fridolinin perustama luostari oli yhteisluostari, jossa oli tilat sekä nunnille että munkeille. Tällaiset yhteisluostarit olivat yleisiä Fridolinin aikaan, ja niillä oli aina yhteinen johtaja. Myöhemmin kirkolliset kanonit kielsivät yhteisluostarien perustamisen. Kerrotaan, että luostarikoulussa pyhä Fridolin rohkaisi oppilaitaan urheilemaan ja otti itsekin osaa urheiluun. Pyhä Fridolin nukkui rauhassa kuolonuneen vuonna 540.