Pyhä Finnian Clonardilainen

Pyhän Patrikin (k. 461) aikakauden jälkeisistä irlantilaisista pyhistä yksi kaikkein suurimpia oli pyhä Finnian¹ Clonardilainen, irlantilaisen luostarimaailman isähahmo. Hän syntyi Irlannissa, Leinsterin seudulla vuoden 470 tienoilla vaatimattomaan perheeseen. Finnianin kastoi Abba-niminen pappi, joka myös opetti hänelle psalmit ja muita liturgisia tekstejä.

Walesin luostarikulttuurissa painotettiin voimakkaasti oppimisen tärkeyttä ja luostarikilvoituksen ylemmyyttä maalliseen elämäntapaan nähden. Finnian omaksui sekä oppineisuuden arvostamisen että syvän rakkauden luostarielämään. Hän eli hyvin askeettisesti pelkällä vedellä ja leivällä, mutta juhlapäivinä hän nautti paistettua lohta ja olutta.

Pyhä Finnian oli vaikuttava hahmo, jonka askeleet Jumala siunasi. Irlantiin palattuaan hän perusti useita kirkkoja ja luostareita. Tärkein näistä oli Meathin Clonardissa, jossa oli parhaimmillaan 3000 munkkia. Siellä Finnian saavutti mainetta syvällisenä kirjoitusten tuntijana ja opettajana. Clonardin luostarista muodostui raamatuntutkimuksen ja lähetystyön keskus. Finnian lähetti aina parhaat oppilaansa perustamaan uusia luostareita mukanaan vain evankeliumikirja, sauva ja pyhäinjäännöslipas. Lähes kaikki 500-luvun alun pyhät olivat jossain vaiheessa Finnianin oppilaana, ja häntä alettiinkin kutsua ”Irlannin pyhien opettajaksi”. Finnianin oppilaiden joukosta nousivat muun muassa ”Irlannin kaksitoista apostolia”, joista kuuluisimpia ovat Columba Ionalainen (9.6.) ja Brendan Merenkävijä (16.5.).

Pyhän Finnian laati kuuluisan ”Finnianin katumuskirjan” (Poenitentiale Vinniai), ankaran luostarikilvoittelijoiden säännön, jota kootessaan hän hyödynsi muun muassa pyhän Hieronymuksen ja Johannes Cassianuksen ajatuksia. Katumuksen tueksi Finnian määräsi paastoja. Maallikkoja kohtaan hän oli lempeä: esimerkiksi katuvalle murhaajalle hän asetti vain viikon mittaisen paaston, mutta murhanneen papin oli elettävä puoli vuotta pelkällä vedellä ja leivällä.

Vuonna 549 Irlannissa levisi rutto, ja pyhä Finnian teki parhaansa auttaakseen sairastuneita. Hoitaessaan toisia hän sai kuitenkin itse tartunnan ja menehtyi ikään kuin lähimmäisenrakkauden marttyyrina. Finniania alettiin kunnioittaa pyhänä, ja hänen kunnioituksensa levisi Espanjaan asti. Hänen reliikkejään säilytettiin Clonardissa, kunnes ne tuhottiin vuonna 887. Pyhän Finnianin perustama Clonardin luostari säilytti keskeisen asemansa vuosisatojen ajan, vaikka kärsikin suuresti ensin tanskalaisten ja sitten normannien hyökkäyksistä. 1200-luvulla luostari siirtyi augustinolaisen sääntökunnan haltuun ja jatkoi toimintaansa 1500-luvulle saakka.