Profeetta Joad
Pyhä profeetta Joad oli kotoisin Samariasta ja eli kymmenennellä vuosisadalla ennen Kristusta. Hänestä kerrotaan Ensimmäisen kuningasten kirjan 13. luvussa. Jumala lähetti profeetta Joadin Juudasta Beteliin ilmoittamaan Israelin kuningas Jerobeamille, että tämän epäjumalanpalvelus oli häpeällistä. Herra sanoi profeetalle: ”Älä syö leipää, älä juo vettä äläkä palaa kulkemaasi tietä.”
Saapuessaan kuninkaan luo Joad tapasi tämän uhraamassa alttarilla. Profeetta alkoi julistaa tuomiota alttarille. Hän huusi: ”Alttari, alttari! Näin sanoo Herra: Daavidin sukuun syntyy poika, Josia on hänen nimensä. Hän uhraa tällä alttarilla kukkuloitten papit, jotka polttavat täällä uhreja. Tällä alttarilla poltetaan vielä ihmisten luita!” Lisäksi Joad ilmoitti, että alttari halkeaisi ja sen päällä olevat tuhkat leviäisivät ympäriinsä.
Kuningas Jerobeam ojensi kätensä osoittamaan profeetta Joadia ja käski miestensä ottaa profeetan kiinni. Kuninkaan käsivarsi jäykistyi kuitenkin paikalleen, eikä hän voinut laskea sitä alas. Lisäksi profeetan sanat kävivät toteen sillä hetkellä: alttari halkesi ja tuhkat levisivät ympäriinsä.
Kun kuningas näki kaiken tämän, hän pyysi profeettaa rukoilemaan puolestaan. Hän sanoi Joadille: ”Pyydä Herraa, Jumalaasi, leppymään ja rukoile puolestani, jotta voisin laskea käteni.” (13:6) Profeetta rukoili ja kuninkaan käsi parani. Kuningas pyysi profeettaa tulemaan kotiinsa ja aterioimaan kanssaan. Profeetta kuitenkin kieltäytyi vedoten saamiinsa Herran sanoihin ja palasi toista tietä takaisin.
Betelissä asui väärä profeetta, jonka nimi oli Emba. Hänen poikansa kertoivat hänelle kaiken, mitä oli tapahtunut. Isä kysyi pojiltaan, mitä kautta profeetta oli lähtenyt takaisin kohti Juudeaa. Vastauksen kuultuaan hän käski poikiansa satuloimaan itselleen aasin. Emba ratsasti aasilla Joadin perään. Hän tapasi profeetan istumassa suuren puun varjossa.
Emba kysyi Joadilta: ”Oletko sinä se Jumalan mies, joka tuli Juudasta?” Joad vastasi myöntävästi. Silloin Emba kutsui Joadin luokseen aterialle. Joad kieltäytyi. Hän toisti Herran antaman kiellon olla aterioimatta Betelissä. Emba kuitenkin valehteli Joadille ja sanoi, että enkeli oli käskenyt häntä ottamaan Joadin kotiinsa ja antamaan tälle ruokaa. Näillä sanoilla hän sai Joadin kääntymään takaisin ja aterioimaan kotonaan.
Aterian aikana Herra ilmoitti Joadille, että tottelemattomuutensa takia hän ei enää pääsisi lainkaan omaan kotiinsa. Herra sanoi profeetalle: ”Sinä olet kääntynyt takaisin ja syönyt ja juonut paikassa, jossa kielsin sinua syömästä leipää ja juomasta vettä. Tämän vuoksi sinun ruumiisi ei pääse isiesi hautaan.” (13:22) Matkalla takaisin Juudeaan Joad kohtasi tiellä leijonan, joka tappoi hänet. Hänen ratsunaan ollut aasi jäi seisomaan Joadin ruumiin viereen. Leijonakin jäi siihen, muttei koskenut aasiin eikä syönyt Joadin ruumista. Ohikulkijat näkivät leijonan, aasin ja ruumiin ja kertoivat niistä kaupungissa.
Kun Emba kuuli tästä, hän otti aasinsa ja ratsasti paikalle. Hän kuljetti Joadin ruumiin takaisin kotiinsa ja järjesti hautajaiset. Profeetta haudattiin Emban sukuhautaan, eikä hänen ruumiinsa päässyt lepäämään hänen isiensä luo. Hautajaisten jälkeen Emba sanoi pojilleen: ”Kun minä kuolen, pankaa minut siihen hautaan, johon Jumalan mies on haudattu. Asettakaa minun luuni hänen luittensa viereen. Sillä se tuomio on käyvä toteen, jonka hän Herran käskystä langetti Betelin alttarille ja kaikille uhrikukkuloiden pyhäköille, joita on Samarian kaupungeissa.” (13:31–32.)