Pappismarttyyri Pietari Capitolialainen
Pietari syntyi 600-luvun puolivälin tienoilla Capitolian kaupungissa Palestiinan pohjoisosassa. Hän oli viisaan ja ymmärtäväisen ihmisen maineessa, naimisissa ja kolmen pojan isä. Pietari rakasti Jumalaa palavasti ja tahtoi omistautua täydellisesti Hänen palvelukseensa. Pietari vihittiin munkiksi, ja myöhemmin Bostran piispa vaati häntä ottamaan myös pappisvihkimyksen.
Kuusikymmentä vuotta täytettyään pappismunkki Pietari sairastui vakavasti. Hän ei kuitenkaan halunnut kuolla ilman marttyyrin kruunua. Pietari järjesti tapaamisen johtavien muslimien kanssa päästäkseen hoitamaan perintöasioitaan, mutta alkoikin intomielisesti todistaa heille kristinuskon totuutta ja kumota islamia. Tämä ei kuitenkaan johtanut mihinkään, sillä muslimit eivät katsoneet tarpeelliseksi syyttää miestä, joka kuolisi joka tapauksessa pian. Pietari alkoi kuitenkin toipua sairaudestaan. Hän ryhtyi tavoittelemaan voittopalkintoa entistä innokkaammin ja herjasi islamin erehdyksiä avoimesti kaduilla ja kaupungin aukioilla. Pietari pidätettiin pian. Kun häntä lähdettiin viemään tuomittavaksi, Capitolian kristityt kokoontuivat saattamaan pappiaan.
Pietari vietiin Damaskokseen kalifi Walidin eteen. Pietari vastasi kalifin kysymyksiin pisteliäästi ja intoa hehkuen. Kalifi kiusaantui Pietarin rohkeudesta ja määräsi hänet surmattavaksi erityisen pitkin ja julmin kidutuksin. Tammikuun 10. päivänä vuonna 715 pyhä marttyyri tuotiin takaisin Capitoliaan häväistäväksi kaiken kansan edessä. Pietarin poika ja tytär tuotiin eturiviin katsomaan isänsä kärsimyksiä. Perjantaina pyhän Pietarin kieli kiskottiin ulos juurineen. Seuraavana päivänä katkaistiin oikea käsi ja toinen jalka. Sunnuntaina paikalla oli paljon yleisöä. Marttyyrin vasen käsi ja toinenkin jalka katkaistiin. Tämän jälkeen hänen silmänsä puhkaistiin, ja lopuksi hänet naulattiin kiinni ristiin. Pyhä ruumis lävistettiin keihäällä kolme kertaa, ja pää hakattiin irti. Sotilaat pitivät Pietarin ruumista esillä viisi päivää, minkä jälkeen he polttivat sen ja heittivät tuhkat virtaavaan veteen. He jopa pesivät huolellisesti kaikki verijäljet, jotta kristityille ei jäisi mitään kunnioitettavaa.