Marttyyrit Kodratos Korinttilainen ja hänen kanssakärsijänsä Anektos, Paavali, Dionysios, Kyprianos, Crescens, Khariessa, Nunekhia, Galla, Nike, Basilissa, Galine ja Teodora

Kristittyjen vainojen aikana kolmannella vuosisadalla eräs hurskas kristitty nainen nimeltään Rufina pakeni Korintista vuorille. Hänen miehensä oli kuollut ja hän itse oli raskaana, eikä halunnut kidutusten aiheuttavan itselleen keskenmenoa. Vuorella Rufina synnytti pojan, joka sai nimen Kodratos (Quadratus). Rufina kuoli pian synnytyksen jälkeen, mutta Jumalan ihmeellisen huolenpidon ansiosta Kodratos-vauva pysyi hengissä.

Kodratos vietti lapsuutensa ja nuoruutensa erämaassa. Kun hän oli nuori mies, hän tapasi muutamia kristittyjä, jotka valaisivat hänet todellisen uskon valolla. Kodratos alkoi opiskella lääketiedettä Korintissa ja myöhemmin hänestä tuli ammatiltaan lääkäri. Hän menestyi työssään hyvin, mutta eniten hän nautti erämaan yksinäisyydestä. Suurimman osan ajastaan hän viettikin kukkuloilla rukoillen ja mietiskellen Jumalaa. Vuodet kuluivat. Kodratoksen ystävät ja seuraajat tulivat usein kuuntelemaan hänen neuvojaan. Heidän joukossaan olivat Kyprianos, Dionysios, Anektos ja Paavali, Crescens ja monia muita.

Keisari Deciuksen (249–251) määräyksestä Korinttiin saapui armeijan prefekti Jason,¹ jonka oli määrä kiduttaa ja tappaa Korintin kristittyjä. Koska Kodratos oli vanhin, hän puhui kaikkien puolesta. Kodratos puolusti uskoaan Kristukseen ja häntä alettiin kiduttaa. Kärsimyksistään huolimatta pyhä marttyyri rohkaisi muita. Hän kehotti heitä olemaan pelkäämättä ja pitämään kiinni uskostaan.

Koska prefekti ei saanut ketään luopumaan uskostaan, hän käski heittää kaikki marttyyrit petojen eteen. Villipedot eivät kuitenkaan koskeneet pyhiin miehiin. Niinpä heidät kiinnitettiin jaloistaan hevosvaunuihin ja heitä vedettiin ympäri kaupunkia ihmisten heitellessä heitä kivillä. Lopulta heidät määrättiin mestattavaksi miekalla. Teloituspaikalla pyhät pyysivät hetken aikaa rukoillakseen. Sitten heidät yksitellen teloitettiin ja he saivat marttyyrien kruunun.

Kodratoksella oli myös muita oppilaita sekä miehiä että naisia, jotka kärsivät vapaaehtoisesti uskonsa tähden. Naismarttyyreja olivat muun muassa pyhät Khariessa, Nunekhia, Galla, Nike, Basilissa, Galine sekä Teodora. Miesmarttyyreja oli ainakin kahdeksan. Toinen Dionysios tapettiin puukoniskulla yöllä. Victorinus, Victor ja Nikeforos murskattiin suurella kivellä. Claudiuksen kädet ja jalat leikattiin irti. Diodorus heitettiin tuleen, Serapion mestattiin ja Papias hukutettiin.²