Marttyyrit Eusebios, Nestabos ja Zenon

Eusebios, Nestabos ja Zenon olivat kolme veljestä, jotka elivät Gazassa keisari Julianus Luopion hallituskaudella (361-364). Vainon puhjettua ja etsintöjen alettua he piilottelivat eräässä talossa, mutta heidät löydettiin, vietiin vankilaan ja tuotiin stadionille julkisesti ruoskittavaksi. Tämä rangaistus ei kuitenkaan riittänyt kansanjoukolle, joka villiintyi raivoon pitäen veljeksiä temppelin häpäisijöinä, pakanallisten tapojen hylkääjinä ja alituisina pilkkaajina. Väkijoukko rynnisti vankilaan, kiskoi pyhät ulos, talloi heitä jalkoihinsa, veti heitä edestakaisin, hakkasi heitä kepeillä ja kivillä. Naisetkin joutuivat verenhimon valtaan ja tulivat ulos oviaukoista sohien heitä värttinöillä. Miehet keittivät vettä padoissa, joissa kokit valmistivat ruokaa toreilla, polttivat marttyyreja kiehuvalla vedellä ja rääkkäsivät heitä paistinvartailla. Lopulta heidän päänsä murskautuivat ja aivot valuivat maahan. Marttyyrien ruumiit vietin kaupungin ulkopuolelle ja poltettiin paikassa, johon kuolleet hevoset tavattiin jättää.

Hurskas kristitty nainen tuli myöhemmin keräämään heidän jäännöksensä, kätki ne viiniruukkuun ja jätti sen veljenpojalleen Zenonille, josta tuli myöhemmin Gazan piispa; tämä rakennutti kirkon heidän kunniakseen ja asetti reliikit Nestor Tunnustajan jäännösten tuntumaan. Pyhä Nestor oli pidätetty kristittynä samoihin aikoihin ja kidutettu julmasti. Pakanat jättivät Nestorin kaupungin portin ulkopuolelle puolikuolleena. Kristityt tulivat siellä hänen avukseen ja jättivät hänet Zenonin huostaan, joka ehti sitoa hänen haavansa ennen kuin pyhä antoi henkensä Jumalan haltuun.